Yhteystiedot

gronlund.tiina(at)gmail.com

p. 044 5564 595

www.tiinagronlund.com

Varkauden Perussuomalaiset ry

Lehtikirjoituksia

4.6.2019Ja mitä sanoo Liiton MiesLue lisää »7.4.2019Kiva vai kova koulu?Lue lisää »27.3.2019Demokraattisesti vain rahamiehilleLue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:43725 kpl

Lastensuojelusta

Tiistai 19.12.2017 klo 2:19

Lastensuojelu ja huostaanotto

11.02.2014

Lastensuojelu ja huostaanotot

(WL 12.2.2014)

Varkauden kaupungin päättäjillä on erityinen huoli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, sanotaan valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa. Myös yksityisillä henkilöillä syntyy suuri huoli lukiessaan kirjoituksia huostaanotoista ja katsoessaan You Tube -videoita perheen ja lastensuojelun välisistä tapaamisista. Oulun tapauksen taustoihin perehtynyt kirjailija-toimittaja Maria Syvälä toteaakin, että jos kyseiseltä perheeltä voidaan ottaa lapsia pois, ne voidaan viedä keneltä tahansa!

Lasten ja perheiden juridisena avustajana toiminut varatuomari Leeni Ikonen, joka on seurannut lastensuojelua läheltä kahden vuosikymmenen ajan kantaa puolestaan huolta oikeussuojan puutteista.

Lastensuojeluasioissa suurta roolia näyttelevät sosiaalityöntekijät. Lastensuojelun työntekijät käyttävät merkittävää julkista valtaa, jossa he yksipuolisesti päättävät kansalaisen eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista. On huomattu, että keskustelutilaisuuksissa perheen näkökulmaa ei pääsääntöisesti huomioida, vaan keskustelut ovat lähinnä sosiaalityöntekijän käskytystilaisuuksia, mikä tietenkin johtaa kansalaisten tyytymättömyyteen heitä koskevissa asioissa.

Nyt lastensuojelutyöntekijät tiimeissään keskustelevat asioista, jotka liian usein perustuvat yksittäisen sosiaalityöntekijän kirjauksiin ja näkemyksiin. Nämä näkemykset eivät välttämättä pidä paikkaansa, mutta muuttuvat järjestelmään kirjattuina tosiksi keskustelun ja jatkotoimenpiteiden pohjaksi.

Heikkolaatuisella työllä on kauaskantoiset vaikutukset. Virheellisesti, lainvastaisesti tai lapsen edun vastaisesti tehdyt huostaanotot jättävät elinikäiset traumat ja ongelmat niin lapselle kuin perheellekin. Yksikin lapsen edun vastainen huostaanotto seurauksineen voi maksaa kunnalle useita satoja tuhansia euroja. Onko järkeä käyttää niukkoja rahavaroja turhiin huostaanottoihin, jotka eivät ole kenenkään edun mukaisia?

Mielestäni on aika herättää kriittinen keskustelu lastensuojelun toimivuudesta ja suunnasta omassa kunnassamme. Lastensuojelun laatuun kannattaa panostaa. Asiakaspalautteen kerääminen ja sen asiallinen tarkastelu ohjaa oikeille työtavoille. Myös ulkopuolisen tarkkailijan käyttöä asioiden oikeellisuuden varmistamiseksi kannattaa harkita. Meidän on kyettävä perheiden hyvinvointia lisäävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan sen sijaan, että resurssien väärän kohdentamisen vuoksi laitostamme lapsiamme ja nuoriamme.

Lastensuojelu kaipaa muutosta

23.02.2014

Lastensuojelu kaipaa muutosta

(WL 23.2.2014)

Sekä Mia Hahtala (WL 16.2.) että Riitta Mentula-Hyvärinen (WL 18.2.) esittävät kirjoituksissaan lastensuojelun ideologiaa ja lastensuojelulain pykäliä. Lakia tulisikin noudattaa siten, kuin lainlaatija on sen tarkoittanut. Huhut, oletukset, omat mielipiteet ja asioiden vääristely eivät löydy lastensuojelulaista. Näistä saamme kuitenkin liian usein kuulla huostaanottojen yhteydessä. Virkamiestyön pitää perustua tosiasioihin.

Mia Hahtala väittää, että lain olemassaolo takaa sen noudattamisen. Valitettavasti myös muulla kuin lain edellyttämällä tavalla toimitaan. Esimerkkinä otettakoon lastensuojelulaki § 12, joka velvoittaa, että jokaisessa kunnassa tulee olla lastensuojelusuunnitelma. Varkaudesta ei tätä kirjoitettaessa löydy voimassa olevaa lastensuojelusuunnitelmaa.

Riitta Mentula-Hyvärinen kirjoittaa, että lastensuojelua on syytetty turhista huostaanotoista ja toisaalta kritisoitu liian myöhäisestä puuttumisesta. Molemmissa tapauksissa pohjalla on sama ongelma. Asiakasta ei kuunnella. Se on huonoa lastensuojelutyötä.

Riitta Mentula-Hyvärisen mukaan huostaanoton oikeellisuuden arvioi viime kädessä hallinto-oikeus. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden emeritus-professori J.P. Roosin näkemys on juuri päinvastainen. Hän toteaa etteivät hallinto-oikeudet ole näytöstä kiinnostuneita tuomioistuimia. Ne katsovat vain onko prosessi mennyt oikein. Hallinto-oikeus ei yleensä ota kantaa siihen onko huostaanotto tai kiireellinen sijoitus tarpeellinen. Sen päätöksen tekevät lastensuojelun työntekijät.

Hyvän kuvan kansalaisten oikeusturvan puutteesta huostaanottotilanteissa antavat hallinto-oikeuteen menevät tapaukset, joissa sekä vanhemmat että lapset vastustavat huostaanottoa. Huostaanottoasian ratkaisee hallinto-oikeus sosiaalitoimen tekemän huostaanottohakemuksen perusteella ja vain harvoin asia ratkeaa perheen eduksi.

Kelan tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle siirretyistä valtaosa syrjäytyy, ei suorita koulua ja joutuu päihde- tai rikoskierteeseen. Teineinä kodistaan siirretyistä pojista yli 3/4 on vielä nuorina aikuisinakin vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoksiin siirretyistä pojista oli vielä 23-24 -vuotiaina neljäsosa joko eläkkeellä tai työttömänä.

Vuonna 1990 Suomessa sai kaikkiaan 80 000 perhettä ennaltaehkäisevää kunnallista kotiapua, tänä päivänä enää 9 000 sai kotiapua. Tästä löytyy yksi syy huostaanottojen lisääntymiseen. Tässä asiassa paluu menneisyyteen olisi järkevä ratkaisu. Ennaltaehkäisevä kotiapu auttaa koko perhettä ja tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin lasten laitostaminen. THL:n mukaan yhden laitosvuoden hinnalla perheelle voitaisiin järjestää yli seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä tai lähes 3 000 tuntia kotipalvelua.

Esimerkki positiivisesta kehityksestä löytyy Varkaudessa verrokkikaupunkina käytetyltä Imatralta. Imatralla perustettiin ns. hyvinvointineuvola, joka perustuu ennaltaehkäisevään työhön. Tällä toimenpiteellä pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä saatiin kääntymään laskuun, kuten myös lastensuojelun kokonaismenojen kasvu. Summalla, joka aiemmin meni laitospalveluihin, saatiin palkattua perhetyöntekijöitä. Nyt perhetyöntekijöitä 28 000 asukkaan kaupungissa on 18. Imatralaiset katsovat, ettei heillä yksinkertaisesti ole varaa laitostaa lapsiaan ja nuoriaan, koska he tulevaisuudessakin tarvitsevat toimintakykyisiä kansalaisia kaupunkiinsa.

Tällekin vuodelle Varkauden kaupunki on varannut 2 700 000 euroa lastemme ja nuortemme kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja vain 200 000 euroa avohoidon tukitoimiin. Varattujen euromäärien suhde kertoo painotusten suuruudesta. Lapsia ja nuoria laitostettaessa vedotaan siihen, etteivät avohoidon tukitoimet riitä. Kuinka ne riittäisivät, kun niitä ei ole tarjolla?

Eikö olisi aika tunnustaa se tosiasia, että meillä on varattu liian vähän resursseja ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja liikaa kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja ryhtyä toimeen asian korjaamiseksi?

 

18.12.2017

Olen kirjoituksissani ja puheissani kehottanut tarkkailemaan kriittisesti yhteistyökuvioita lastensuojelutyötä tekevien järjestöjen kanssa. Näissä sama taho auttaa lapsia ja samalla järjestää heille huostaanotot. Varkauden kaupunki ostaa SOS-lapsikylältä lakimiespalvelut kun vanhemmat, lapsi tai molemmat vastustavat huostaanottoa. Joku voisi sanoa, että pukki on laitettu kaalimaan vartijaksi.

Muilta osin en ole kritisoinnut lapsiperheissä tehtyä työtä ja toivon, että sille rahalle, joka laitetaan nyt LANUPE (lasten, nuorten ja perheiden) -hankkeeseen, tuottaisi hyvää tulosta perheiden hyväksi.

Varkaudessa ei ole resursseja erityislasten koulunkäyntiin. Heidän ei ole helppoa saada avustajaa, vaikka olisi diagnosoitu jokin pulma, vaikkapa oppimishäiriö. Erityislasten vanhemmat ovat lastensuojelun asiakkaina, vaikka kouluun annettava tuki olisi se, mitä heille tulee tarjota.

Erityislasten perheitä juoksutetaan Nikulassa ja tehdään lastensuojelun kotikäyntejä, mutta mitään konkreettista ei ole tarjota. Paraneeko lapsen oppimishäiriö sillä, että vanhempia seurataan? Vai helpottaisiko se, että lapselle järjestetään avustaja kouluun? Tänne niiitä käsipareja tarvitaan.

29.12.2017

Kaupungin rahaa palaa, eikä kukaan valvo.

Lastensuojelulaitoksiin joutuneet lapset ja lasten omaiset ovat olleet yhteydessä kertoen kokemuksistaan. Pahin ongelma laitoksissa on valvonnan puute. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miten lasta kohdellaan. Esimerkiksi lapset, joille lääkäri on määränyt psykiatrista hoitoa, eivät usein saa tarvitsemiaan hoitokäyntejä.

Lasten kaltoinkohtelu lastensuojelulaitoksissa ei ole uusi asia. Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolesta anteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. ”Virheistä on opittava, niistä on puhuttava ja varmistettava, ettei näin kävisi enää koskaan”.

Nyt kun tämän päivän lastensuojelun tilasta yritetään puhua, viranhaltijat pakenevat vastuutaan, meitä vaaditaan vaikenemaan ja huomio viedään tietoisesti muualle. Nykyajan huutolaislapset pahoinpidellään kierrättämällä heitä laitoksesta toiseen, psyykelääkitsemisellä, seksuaalisella hyväksikäytöllä jne.

"Hiljaisuuden aika suomalaisessa lastensuojelussa pitää olla ohitse. Lasta on kuultava." -Juha Rehula.

21.1.2018

Lastensuojelun trendit 2018:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018

"Lastensuojelun vakavat ja vuodesta toiseen jatkuvat oikeusturvaongelmat koskettavat jo satoja tuhansia suomalaisia. 

Silti lastensuojelusta puuttuvat edelleen riippumattomat tuomioistuimettutkimustieto,valvonta, seuranta, tulosvastuutoimivat avohuollon tukimuodot, oikeussuojakeinot perheille, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä ja kriittinen journalismi valtamedioissa


Älkää asiakkaat uskoko pötypuheita Hackneyn mallista, sosiaalihuollon tiedonhallinnasta tai perhekuntoutuksesta vaan vastustakaa lastensuojelumielivaltaa, tarkistakaa asiakirjanne, taltioikaa palaverit lastensuojelun kanssa ja ottakaa niihin aina asiamies/ tukihenkilö mukaan.

Ottakaa valokuvia ja kopioita valheellisista asiakirjoista ja litteroikaa äänitteet asiattomista palavereista.

​- Raportoikaa väärinkäytöksistä potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille, valveutuneille tutkijoille ja toimittajille, Aluehallintovirastolle,Valviralleeduskunnan oikeusasiamiehelle ja ulkomaisille ihmisoikeustoimijoille esim. NKMR:lleYK:n Lapsen oikeuksien komitealle ja Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle (Committee for the Prevention of Torture)

Boikotoikaa yrityksiä, yhdistyksiä , yksityishenkilöitä ja kampanjoita jotka rahoittavat lapsibisnestä ja pyrkivät kaventamaan kansalaisten jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa ja sananvapautta esim. varhaisen puuttumisen tai asiantuntijavallan kasvattamisen nimissä."

Tässä vielä pikaopas lastensuojelun asiakkaaksi joutuneelle: 

http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu