Yhteystiedot

gronlund.tiina(at)gmail.com

p. 044 5564 595

www.tiinagronlund.com

Varkauden Perussuomalaiset ry

Lehtikirjoituksia

7.4.2019Kiva vai kova koulu?Lue lisää »27.3.2019Demokraattisesti vain rahamiehilleLue lisää »21.3.2019Puhdas vesi on mineraaleja arvokkaampaaLue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:41241 kpl

Oleellinen juttu

Perjantai 23.3.2018 klo 9:30 - Tiina Grönlund

WL 13.3.2018

Se oleellinen juttuhan tässä on se, ...

... että ihmiset pääsis lääkäriin, saatais tää lastensuojelu pelaamaan ja ikäihmisten hoivapalvelut toimimaan”, kiteyttää SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne uudistuksen tavoitteen A-Studion Sote-keskustelussa (8.3.2018). Lastensuojelun ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan siis SDP:n korkeinta poliittista johtoa myöten.

Lapsiasianvaltuutetun vuoden 2018 raportin eduskunnalle otsikko kuvaa lastenasiain nykytilaa: ”Hyvinvointivaltion alisuoriutumisesta lapsipolitiikan uudistamiseen. Lasten ja koko yhteiskunnan parhaaksi.”

Keskustelu ennaltaehkäisevän perhetyön toimivuudesta ja lastensuojelusta käy myös Varkaudessa kuumana. Kaupunginvaltuusto sai lisäselvityksiä asiasta 26.2.2018. Esityksissä ja seuranneissa puheenvuoroissa yhdeksi tärkeäksi nimittäjäksi nousi resurssien puute tai oikeammin niiden väärä kohdentaminen.

Sen sijaan, että lapsi lääkärin diagnosoiman pienluokkaopetusta vaativan tarkkaavaisuushäiriön vuoksi pääsisi pienryhmään, koko perhettä juoksutetaan perheneuvonnassa ja kotiin tehdään lastensuojelun kotikäyntejä. Lastenpsykiatrille on puolen vuoden jono. Sijaishuoltoon joutuu lapsia, jotka tarvitsisivat terveydenhuollon palveluita tai kouluavustajaa. Lastensuojelun kuormittaminen ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei ole keino ratkaista terveydenhuollon tai sivistystoimen palveluiden puutteita.

Varkauden panostukset ennaltaehkäisevään perhetyöhön ovat olleet oikeansuuntaisia ja mm. kotiapuun ollaan melko tyytyväisiä. Kipukohtia löytyy erityisesti lastensuojelun asiakkaiksi joutuneilta ja tällaisia perheitä onkin ollut suoraan yhteydessä kirjoittajaan.

Osassa tapauksia asiakas on lopulta saanut mielipiteensä kuuluviin ja on päästy lapsen kannalta parhaaseen lopputulokseen. Valitettavasti olen myös joutunut todistamaan toimintaa, joka on selkeästi ristiriidassa lapsen edun, lain ja sosiaalihuollon eettisten vaatimusten kanssa.

Asiakirjoja on pyydetty allekirjoittamaan niissä mainittuja liitteitä näyttämättä. Perheelle on sanottu: ”Voitte olla mitä mieltä tahansa, me teemme mitä haluamme”. Raskaisiin toimii on ryhdytty hätäisesti, esimerkiksi epäily niskavilloista nappaamisesta on johtanut kaikkien lasten viemiseen virkavallan toimesta dramaattisesti kesken koulupäivän sijoitukseen. Toimenpiteet ovat perheille henkisesti rampauttavia ja kaupungille taloudellisesti kalliita.

Liian usein olen kuullut: ”Jos olisin tiennyt mitä yhteydenotosta lastensuojeluun seuraa, olisin jättänyt sen tekemättä.” Lastensuojelussa reilu peli viranomaisten taholta on koko toiminnan avain.

Me valtuutetut voimme kehittää asioita parempaan suuntaan vain tunnistamalla nykytilanteen. Tähän tarvitsemme lisää palautetta nuorilta itseltään, lasten vanhemmilta ja lastensuojelun asiakkailta. Ole tarvittaessa rohkeasti yhteydessä Varkauden Perusturvalautakuntaan tai suoraan valtuutettuihin, jotta saat äänesi kuulumaan.

Varkaudessa SDP:llä on paljon valtaa. Jos sitä käytettäisiin, saataisko tää lastensuojelu pelaamaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, Varkaus, SDP

Lastensuojelu Varkaudessa

Lauantai 3.3.2018 - Tiina Grönlund

KVALT 26.2.2018 Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy lapsiperheiden palveluissa

Puheenvuoroni on noin puolessa välissä tallennetta

Varkaudessa on lisätty lapsiperheiden tukipalveluita. Tämä on hyvä asia. Koulusta löytyy kasvatusohjaajia, kuraattoreja, psyykkari, terveydenhoitajia ja nuoremmille on neuvolat. Vanhemmille on tarjolla perhetyötä ja keskusteluapua, perhekumppani.

Osa perheistä on tyytyväisiä nykyisin kotiin annettaviin palveluihin. Kotipalveluiden antama apu koetaan pääsääntöisesti tarpeelliseksi ja tervetulleeksi eli kotipalveluihin tehty satsaus näyttää onnistuneelta.

Muualla sen sijaan on vielä paljon parantamista.

Kouluissa erityislasten palvelut ovat meillä anteeksiantamattoman huonoissa kantimissa.

Esimerkiksi lapsi, jolla lääkäri oli diagnosoinut pienluokkaopetusta vaativan tarkkaavaisuushäiriön ei päässyt tilanpuutteen vuoksi pienryhmään. Sen sijaan perhe joutui lastensuojelun asiakkaaksi. Vanhempia juoksutetaan Nikulassa ja kotiin tehdään lastensuojelun kotikäyntejä. Uskooko joku todella, että lapsen pulma paranee näillä toimenpiteillä? Mitä mieltä olette asiasta?

Voisiko lapsen pääsy pienryhmään olla maalaisjärjellä ajatellen oikeampi ratkaisu?

Varkaudessa ei ole resursseja erityislasten koulunkäyntiin. Heidän ei ole helppoa saada avustajaa, vaikka olisi diagnosoitu jokin pulma, vaikkapa oppimishäiriö. Pienluokkapaikkoja ei ole tarjolla tarpeellista määrää.

Tilannetta helpottaisi se, että perustettaisiin lisää pienluokkia, luokkakokoja pienennettäisiin tai edes palkattaisiin kouluavustajat isoihin luokkiin. Tässä meillä on tekemisen paikka.

Koululta olen saanut viestiä, että oppilashuollon tarjoamat resurssit eivät riitä kuin pakollisiin toimiin. Psykologin tutkimuksiin on puolen vuoden jonot ja kuraattoreillakin kalenterit ovat melko täynnä.

Lasten terveydenhuolto ei muutenkaan ole sillä mallilla, kun sen kuuluisi olla. Erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian ongelmia ei osata hoitaa. Lapset eivät pääse oikeisiin tutkimuksiin riittävän ajoissa, jos ollenkaan. Esim. ADHD-diagnoosia ei voida tehdä pelkästään kyselylomakevastausten perusteella ilman tarkempaa diagnostista arviota. Näin kuitenkin Varkaudessa toimitaan.

Tukitoimet puuttuvat, eikä terapiaa ole tarjolla. Lapsia lääkitään liikaa. Yleensä lääkehoito on ainoa hoitomuoto, kun sen tulisi olla viimeisin tukitoimien jälkeen.

Aivan tuore kuntakysely (Suomen Kuntaliitto 2017) antaa lastensuojelusta lohduttoman arvion:

”Terveydenhuollon, erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun rajapinnan ongelmat

ovat kestäneet vuosikymmeniä. Kuluneen viiden vuoden aikana tilanne näyttää huonontuneen

entisestään.

• Ongelmaan haettiin ratkaisua jo vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa lastensuojelulain

uudistuksessa, jossa säädettiin terveydenhuollon erityisistä velvollisuuksista järjestää lapsen

tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaina oleville.

• Vaikuttaa siltä, että syntynyttä tilannetta ei pystytä korjaamaan lainsäädännöllä, koska

kysymyksessä näyttäisi olevan syvään juurtunut hoitokäytäntö, joka on rakentunut

palvelujärjestelmään pitkän ajan kuluessa. » Käytännön jatkaminen ei ole inhimilliseltä kannalta

katsoen toivottavaa eikä se ole myöskään kustannustehokasta, sillä sijaishuolto on erittäin kallista.

Kunnat käyttävät siihen vuosittain lähes 750 milj. euroa.”

Voin vakuuttaa, ettei tilanne Varkaudessa ole yhtään parempi. Vanhat menettelytavat istuvat sitkeässä. Mistäkö tiedän?

Perheet ovat olleet yhteydessä minuun ja kertoneet kokemuksistaan. Olen lukenut läpi asiakaskertomuksia ja seurannut toimintaa käytännössä. Lastensuojelun asiakkaina olevat perheet ovat pyytäneet minua tukihenkilökseen tapaamisiin ja olen joutunut katsomaan, kuinka Varkauden kaupungin sosiaalityö hoitaa asiakkuuksiaan. Olen törmännyt toimintatapoihin, jotka eivät ole tätä päivää.

  • Asiakkaiden kuulemistilaisuudet ovat olleet näennäisiä. Sosiaalityöntekijä ei ole perehtynyt asiakkaan asioihin, asiantuntijoiden antamat lausunnot asiasta ovat lukematta ja on kiire. Lasten kuulemisia ei ole järjestetty lainkaan.

  • Kun asiakas pyytää saada lastensuojelun kirjaukset kirjallisina, siihen saattaa mennä kuukausi. Kirjaukset saattavatkin sitten olla yllätyksellistä luettavaa.

  • Asiakkaalle on tarjottu allekirjoitettavaksi lausuntoa, jossa heidän mainitaan tutustuneen asiaan liittyviin asiakirjoihin vaikka näin ei ole ollut. Kun he asiakirjat pyydettyään, ovat tutustuneet niihin on niissä ollut korjattavaa. Lisäksi joukossa on ollut muiden asiakkaiden papereita.

  • Perheelle on sanottu, - Olette mitä mieltä tahansa, me teemme mitä haluamme.

  • Asiakkaille järjestetään shokkeja tekemällä kiirellisiä sijoituksia, vaikka siihen ei ole aihetta.

  • Laitokseen lähtö voi olla hyvinkin näyttävä. Eräässä tapauksessa vanhempi ja lapsi tulivat sovitulle käynnille koulukuraattorille. Sosiaalityöntekijät piilottelivat verhojen takana ja lapsi lähti laitokseen poliisien antaessa virka-apua.

  • Perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksista raportoituihin epäkohtiin ei puututa lain edellyttämällä tavalla. Vastataan: ”Ei kuulu mulle”, ”En voi auttaa”.

Jos kotihoidon antamaan palveluun ollaankin perheissä pääsääntöisesti tyytyväisiä, ovat sosiaalitoimen vierailut herättäneet ihmetystä. Lapsia viedään toiseen huoneeseen, jossa valvomattomissa olosuhteissa ventovieras kyselee heiltä, onko sinua potkittu, onko sinua kuristettu, tukistettu jne. Monelle lapselle nuo kuulustelut ovat hämmentäviä. Perheelle näistä kuulusteluista seuraukset saattavat olla kohtalokkaita. Liian usein olen kuullut: - Jos olisin tiennyt, mitä yhteydenotosta lastensuojeluun seuraa, olisin jättänyt sen tekemättä. Monet perheet ovat menettäneet täysin luottamuksensa lastensuojelun toimintaan.

Lukemani, kuulemani, näkemäni ja kokemani on vakuuttanut minut siitä, että asialle on tehtävä jotain. Se on näiden perheiden, lasten ja meidän kaikkien etu.

Lasten kaltoinkohtelu lastensuojelulaitoksissa ei ole uusi asia. Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolesta anteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. ”Virheistä on opittava, niistä on puhuttava ja varmistettava, ettei näin kävisi enää koskaan”.

Myös lastensuojelulaitoksiin joutuneet lapset ja lasten omaiset ovat olleet yhteydessä minuun kertoen kokemuksistaan. Pahin ongelma laitoksissa on valvonnan puute. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miten lasta kohdellaan. Esimerkiksi lapset, joille lääkäri on määrännyt psykiatrista hoitoa, eivät usein saa tarvitsemiaan hoitokäyntejä.

On lapsen sijoittaneen kunnan tehtävä valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshoitoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.

Saadakseni selvyyden mitä ostetaan ja mihin hintaan olen pyytänyt saada nähdä lastensuojelun ostopalvelusopimukset kyseisten laitosten kanssa. Tästä on sopimusten henkilökohtaisuuteen vedoten kieltäydytty. Olenkin pyytänyt sopimusmallia, josta henkilötiedot on poistettu tai edes valmista sopimusmallia, jonka pohjalta sopimukset laaditaan. Vielä en ole saanut. Tulee mieleen, onko näitä sopimuksia edes olemassa, ja piikki on auki.

Lastensuojelumme nykytilassa varkautelaisen lapsen vaara joutua lastensuojelulaitokseen on hälyttävän suuri, joten meidän täytyy varmistaa, että hän saa edes itselleen kuuluvat palvelut.

Seppo Lehto itse on todennut, ettei hän ole sosiaalitoimen vaan terveyspuolen asiantuntija. Terveyspuolessa on ihan tarpeeksi tekemistä yhdelle henkilölle. Lisäksi hän on todennut luottavansa sosiaalityöntekijöihin, eikä aio puuttua heidän tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiinsä. Pelkästään tämän perusteella olisi sosiaalitoimen kehittämiseen palkattava muutosjohtaja, joka hallitsee alan ja jolla on kokemusta kyseisen organisaation kehittämisestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu