Keskiviikko 1.5.2019 klo 13.19
Hyvät kuulijat. Olen Tiina Grönlund. Olen yrittäjä ja toista kautta PS -
kaupunginvaltuutettuna Varkaudessa. Politiikassa olen yrittäjien, ikäihmisten, perheiden,
lasten ja ennen kaikkea suomalaisten asialla.
Yritykset tuovat paikkakunnalle elinvoiman. Tätä hoetaan jatkuvasti lähes kaikissa
kunnissa. Tai no pääkaupunkiseudulla ei tarvitse, kun siellä sitä yritystoimintaa tuntuu
riittävän. Miksi sitten yrittämisestä on tehty niin vaikeaa? Tällä tarkoitan etenkin pieniä
yrityksiä ja niiden raskasta alkutaivalta. Luulisi pöllömänkin ymmärtävän, että pienissä
yrityksissä se suurin kasvupotentiaali on. Niihin sijoitettu vappusatanen tuottaa nopeasti
uusia vappusatasia.
Yrittäjyys on nykyään kovasti tapetilla.
Puhutaan yrittäjyydestä → työttömiä houkutellaan ja koulutetaan yrittäjiksi → yksinyrittäjiä
houkutellaan palkkaamaan 1. työntekijä → pienyrityksiä houkutellaan kasvamaan. Jos et
vielä ole ryhtynyt yrittäjäksi, on paikallaan pieni varoituksen sana:
Pienyrittäjän asemassa ei ole hurraamista.
Jos olet tottunut säännöllisen palkkatyön tuomaan turvallisuudentunteeseen, yrittäjänä
koet todennäköisesti yllätyksiä. Liksa ei välttämättä kilahdakaan tiettynä päivänä tilille.
Yrittäjänä joudut myös ottamaan riskejä - koviakin. Voit joutua kiinnittämään kaiken
omaisuutesi ja talonkin viimeistä naulaa myöten lainoituksen takaamiseksi.
Pienyrittäjät ovat tämän päivän proletaareja. Meistä pk-yrittäjistä neljäsosa ansaitsee alle
1000 €/kk ja puolet alle 2000 €/kk. Kun yrittäjät vielä ovat hulluja - niin hulluja, etteivät
laske työtuntejaan, ei tuntipalkkaa edes voi tai kehtaa, ääneen sanoa. Ilman hulluja
yrittäjiä ei työpaikkoja kyllä olisi muillakaan.
Viimeisen vuosikymmenen aikana työpaikkojen lisäyksestä ovat vastanneet pk-yritykset,
kun suuryrityksissä työpaikkojen määrä puolestaan on jatkuvasti laskenut. Yritysmaailma
muuttuu nopeasti, pk-sektori kasvaa ja siksi työmarkkinoiden uudistamista tarvitaan.
Työllistämisen kynnystä tulee oleellisesti madaltaa ja luoda toimiva pätkätyöohjelma.
Toimintamallin pitää olla yksinkertainen ja joustava sekä työntekijälle että työnantajalle.
Tällä hetkellä ainoa varmasti joustava asia on yrittäjän oma palkka.
Kaikki myöntävät, että tarvitsemme uusia liikeideoita ja kasvavia yrityksiä. Ne työllistävät
ja takaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin. Vain hyvin toimeentulevat yritykset voivat kasvaa,
työllistää ja luoda työpaikkoja yhteiseksi hyväksi. Jos haluamme kiihdyttää yritysten
kasvua, on tärkeää panostaa nimenomaan pieniin yrityksiin. Se on vähän kuin tekisi
juniorityötä urheilussa.
Suomessa pienyrittäjien elinolojen ja yritysten menestymisen eteen on tehty aivan liian
vähän. Tähän tarvitaan muutos. Näin toimii eteläinen naapurimme Viro, jonka talous
kasvaa kohisten: ”Yritysten verotus on Suomea edullisempaa. Kun yritys maksaa osinkoja,
vero on 20 prosenttia ja laskee ensi vuonna 14 prosenttiin. Jos yritys ei maksa osinkoja,
verojakaan ei makseta.” *
Viro houkuttelee erityisesti valmistavia yrityksiä, joille yhtiöön jätetty verottamaton raha
takaa hyvän likviditeetin ja mahdollisuuden investointeihin sekä nopeampaan kasvuun.
Lisäetua tulee myös lyhyemmistä yhteyksistä Keski-Eurooppaan. Kilpailemme yrityksistä
siis myös naapurimaidemme kanssa: ”Virossa toimii Suomen ulkoministeriön verkkosivujen
mukaan noin 6 000 yritystä, joissa on suomalaista pääomaa. Toiminnassa olevia,
suomalaisten omistamia yrityksiä on noin 3 000”.* Mielestäni Suomen alkaa olla korkea
aika vastata kilpailuun ennen kuin on liian myöhäistä.
Kun lähdin kunnallispolitiikkaan, yhdeksi tavoitteeksi asetin pienten yritysten asioiden
ajamisen kotikaupungissani. Keski-Savon Yrittäjänaisten hallituksen jäsenenä ja
myöhemmin puheenjohtajana tein yrittäjien asiaa tunnetuksi päättäjille. Tuolloin yrittäjän
omilla lapsilla ei ollut mahdollisuutta saada kaupungin kesätyötukea eikä kaupungin
elinkeinoryhmään mahtunut ainoatakaan yrittäjien edustajaa. Tänä päivänä myös yrittäjän
lapset ovat oikeutettuja kesätyötukeen ja sekä Varkauden Yrittäjät ry:llä että Keski-Savon
Yrittäjänaiset ry:llä on paikkansa elinkeinoryhmässä.
Maahanmuuton tulee vahvistaa Suomea
Meille perussuomalaisille ei maahanmuutto ole mikään mörkö, päinvastoin. Sen tulee
kuitenkin olla kontrolloitua ja sillä tulee olla yhteiskuntaamme kehittävä vaikutus.
Työperäinen maahanmuutto, joka tuo maahamme uutta tietämystä ja taitoa, on varmasti
tervetullutta. Elintasoshoppailijoille, jotka haluavat käyttää härkisti hyväksi meidän
rakentamaamme ja meille suomalaisille tarkoitettua sosiaaliturvaa, eivät tule maahamme
työnteko mielessä vaan vain nauttimaan tarjolla olevista eduista. Heille sanomme jyrkästi
EI.
Kun suomalainen menee vieraaseen kulttuuriin, hän ensin haistelee miten tulee käyttäytyä
muita loukkaamatta ja toimii sitten parhaimman mukaan. Maahamme on nyt saapunut
ihmisiä, jotka kyllä nauttivat mielellään maamme tarjoamista eduista. He eivät kuitenkaan
ymmärrä tai halua ymmärtää, että hyvinvointimme on seurausta paitsi kovasta työstä myös
noudattamistamme periaatteista: miesten ja naisten tasavertaisuudesta,
yksilönvapaudesta ja -koskemattomuudesta, kristillisistä arvoista, luotettavuudesta,
rehellisyydestä jne. He käyttäytyvät edelleenkin omien normiensa mukaisesti, jotka ovat meidän arvomaailmamme vastaisia. Heillekin sanomme jyrkästi EI.
Kesä ja marja-aika lähenevät huimaa vauhtia ja maaseudulta on alkanut kuulua
huolestuttavia uutisia. Perinteisistä poimijamaista ei saada pelloille tarpeeksi työntekijöitä.
Poimijapulan vuoksi osa mansikkasadosta uhkaa jäädä maahan.
Uutinen kuulostaa hullulta työttömien ja vastaanottokeskuksissa makaavien nuorten
miesten kansoittamassa maassa. Mielestäni asiaan pitäisi puuttua heti ja saada työvoimaa
pelloille joustavin ehdoin. Työ sopisi hyvin myös suomenkieltä taitamattomalle.
Mansikkakaan kun ei suomea osaa eikä sen poimiminen vaadi kovinkaan pitkää
koulutusta.
Olemme me suomalaisetkin olleet maahanmuuttajia. 1600-luvulta asti Keski- ja Pohjois-
Ruotsin suomalaismetsissä on asunut Savon seudulta peräisin olevia uudisraivaajia.
Suomalaiset osallistuivat myös 1800- luvun lopun ja 1900-luvun alun suuriin
muuttoaaltoihin Amerikkaan. Ruotsiin taas muutettiin 1950 – 1970 -luvuilla paremman
elintason toivossa jopa 40 000 henkeä vuodessa.
Suomalaiset ovat kuitenkin menneet kaikkialle tekemään töitä ja olleet tunnettuja kovina
työntekijöinä, eivät sosiaaliturvan perässä juoksijoina. Kun olemme rakentaneet omia
yhteisöjä, olemme pyrkineet rauhanomaiseen rinnakkaiseloon muiden kanssa. Me
suomalaiset olemme hyvin sopeutuvaisia, joustavia ja yhteistyökykyisiä. Nämä kyvyt
yhdistettynä kovissa luonnonoloissa kehittyneeseen kekseliäisyyteen selittävät suurelta
osin menestystämme. Merkitykseltämme me suomalaiset olemme maailmalla kokoamme
suurempi kansa.
Nykyiset ikäihmiset ovat juuri se sukupolvi, joka nosti Suomen kovalla työllä sodan
jälkeisestä köyhyydestä ja säännöstelyn ajasta nykypäivän hyvinvointivaltioksi. Nyt on
heidän aikansa nauttia työn hedelmistä. Meidän tulee vaatia viranomaisilta hoitolaitosten
parempaa valvontaa ja päättäjiemme tulee osoittaa riittävät määrärahat hoidon
toteuttamiseksi. Vanhusten hoivapalvelut ja ylikansallisten sijoitusyhtiöiden kyltymätön
voitontavoittelu eivät sovi yhteen. Kuntien on otettava suurempi rooli vanhustenhoidossa
ja täydennettävä palveluja pienemmillä yksityisillä yksiköillä. Valvonnan on oltava
säännöllistä ja yllätyksellistä. Valtion on tuettava kuntia tämän toteuttamisessa. Rahaa on,
jos niin halutaan. Tässä on kysymys siitä kuuluisasta arvovalinnasta. Jos meidän täytyy
asettaa vaakakuppiin omien ikäihmistemme tai maahanmuuttajien hyvinvointi, on valinta
ainakin minulle helppo.
Hallitsemattoman maahanmuuton pysäyttämiseksi EU:n ulkorajavalvontaan on
panostettava. Rajan laittomasti ylittävät henkilöt on käännytettävä takaisin
lähtömaahansa.
EU:ssa Suomi tunnetaan mallioppilaana, joka kyllä taipuu kaikkiin kompromisseihin. Tämä
heikentää neuvotteluasemiamme ratkaisevasti, kun mielipidettämme ei tarvitse ottaa
vakavasti.
Euroopassa on uskallettava ajaa tarmokkaasti suomalaisten asiaa. Kotimaista
ruoantuotantoamme on puolustettava voimakkaasti. Ilmastopolitiikan tulee olla järkevää
niin, ettei se rapauta meidän teollisuutemme kilpailukykyä. Erityisen saastuttavista maista
tuleville tuotteille voidaan kohdistaa ilmastotulleja.
EU-politiikkaamme on saatava ryhtiä. Meidän ei pidä lähettää Brysseliin komissiota
mielisteleviä hännystelijöitä. Tarvitsemme EU-parlamenttiin edustajia, jotka uskaltavat
tarvittaessa sanoa myös ei, tämä ei ole etujemme mukaista. Heitä löydät parhaiten
perussuomalaisista Eurovaaliehdokkaista. Muista äänestää Suomen puolesta!
* (Lähde: yle.fi/uutiset/3-10086346)