Yhteystiedot

gronlund.tiina(at)gmail.com

p. 044 5564 595

www.tiinagronlund.com

Varkauden Perussuomalaiset ry

Lehtikirjoituksia

10.9.2019Kun ei rahat riitä jukolautaLue lisää »4.6.2019Ja mitä sanoo Liiton MiesLue lisää »7.4.2019Kiva vai kova koulu?Lue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:47548 kpl

Talouden tasapainottaminen

Keskiviikko 28.8.2019 klo 16:19

Ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuustossa 26.8.2019

Valtuustokauden alusta asti olemme tienneet että taloutemme ei ole kestävällä pohjalla ja että meidän tulee tehdä linjauksia talouden tervehdyttämiseksi. Mutta me olemme lepsuilleet. Luvanneet kaikille kaikkea kivaa ilmaiseksi tai vähäistä korvausta vastaan. Hassanneet verorahoja. On syötetty ja juotettu päättäjiä, kavereita ja kylänmiehiä, järjestetty kivoja retkiä. Taloudenhoitomme on ollut tuhlailevaa. Jos saman menon halutaan jatkuvan, johtaa se väistämättä veronkorotuksiin.

Meille sanotaan, ettei saa julkisesti moittia nykyistä taloudenpitoa tai maalailla uhkakuvia. Kyllä saa ja pitääkin. Totuuden myöntäminen on ainoa oikea toimintatapa. Alamme lähestyä kriisikuntarajaa. Jos päädymme kriisikunnaksi, luuletteko että uusi isäntämme hyväksyy nykyisen menon? Ei. Meidät laitetaan säästökuurille. Laihdutuskuurille.

Jos emme halua itsellemme uutta isäntää, meidän tulee itse tehdä oikaisuliikkeet. Jokainen valtuutettu miettiköön kohdallaan mitä se tarkoittaa. Mitä se tarkoittaa siitäkin huolimatta mitä on tullut kuntalaisille miellyttämismielessä luvattua. Fakta on, silloin kun rahaa ei ole, mitään muuta kuin lakisääteisiä palveluja ei voida järjestää. Alijäämää ei tule tehdä.

Teatteri, jäähalli, uimahalli eivät ole lakisääteisiä peruspalveluita ja liikuntapaikkojenkin osalta kuntosaleja pitää yksityiset. Tarvitseeko kaupungilla olla kuntosaleja? Nyt tähän periaatteellinen ajatus: Julkinen sektori ei tee liiketoimintaa, sen tekee yksityinen ja tuottaa verovaroja. Verovaroilla tuotetaan peruspalvelut (koulut, päiväkodit, sote, tekninen)

Meillä on ihan hirveästi mahdollisuuksia harrastaa vaikka mitä ja kaiken tämän ylläpito maksaa

Nyt joku sanoo, ettei voi säästää itseensä hengiltä. Ilmaispalvelut ovat ennaltaehkäiseviä. Ihmisillä ei ole varaa harrastaa tai liikkua omakustanteisesti.

Totta. Mutta ei yhteiskunnan velvollisuus ole järjestää kaikille kaikkea kivaa. Yhteiskunnan velvollisuus on järjestää riittävät lakisääteiset palvelut. Ihmisellä itsellä on vastuu omasta virkistäytymisestään. Meillä jaetaan runsaasti avustuksia ja ilmaislippuja marginaaliryhmille.

Mistä meillä säästetään, jotta rahat riittävät tähän mielistelyyn. Tällä hetkellä säästetään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista. Erityislasten oppimisen järjestelyistä, ammattitaitoisesta lastensuojelusta. Ei pitäisi leikata ainakaan perusopetuksesta. Tai vanhustenhoidosta. Tai vammaisten.

Liikunta- ja vapaa-aikalautakunnan (Liva) lakkauttaminen ja toimintojen siirtäminen sivistyslautakunnan alle on säästötoimenpide. Liva pitää saada menokuriin, sen budjettia pitää pienentää eikä näitä liikuntapaikkoja pidä liiikaa rakentaa. Vanha jäähalli annetaan yksityisen hallintaan vuokralle --> jos käyttömaksujen myötä käyttö vähenee, voi sen sitten ajaa alas

Julkisen sektorin sairaspoissaolomäärä on korkea.


Henkilöstö vähenee eläköitymisen myötä. Kuitenkin kuntalaisten ikä nousee ja palveluiden tarve kasvaa. Varsinkin sote -puolella on runsaat sairauspoissaolot, mitkä lisäävät sijaisuuskustannuksia. Minä olen tuonnut esille palveluiden ostamista ykstyisiltä. Toki yksityisilläkään ei taida olla enää riittävästi resursseja ottaa toimekiantoja vastaan. Kun kerran olet ostanut palvelun yksityiseltä on yrityksen vastuulla hoitaa henkilökunnan sairastumiset ja tuuraukset omakustanteisesti, eikä se kerrytä kaupungin menoja

Tärkeää on keskittyä hallinnon karsintaan (sila+liva = sila jne..), hallinnon kulujen pienentämiseen ja tekevien käsien ja palvelun tuottamisen parantamiseen: tarpeita on. Varkauden hallinto tulee mitoittaa alle 20 000 asukkaan kaupungin tarpeiden mukaiseksi, eikä paisuttaa sitä mukamas tulevaa 60000 asukkaan tarpeita silmällä pitäen.

Tyhjillään olevien kaupunkikonserinin kiinteistöjen purkaminen käyntiin, se vähentää kustannuksia ja parantaa jäljelle jäävän yksityisen kiinteistömassan arvoa.

Konserniyhtiöiden hallitustyöskentelyn kustannukset alas, turha matkustelu ja fiilistely pois.

Väärät yläkanttiin tehdyt arviot verokertymästä pitää korvata alakanttiin arvioiduilla tuloilla ja yläkanttiin menevillä menoilla --> budjetti tulee realistisemmaksi myös soten osalta.

Kommentoi kirjoitusta.

Vappupuhe 2019

Keskiviikko 1.5.2019 klo 13:19

Hyvät kuulijat. Olen Tiina Grönlund. Olen yrittäjä ja toista kautta PS -
kaupunginvaltuutettuna Varkaudessa. Politiikassa olen yrittäjien, ikäihmisten, perheiden,
lasten ja ennen kaikkea suomalaisten asialla.


Yritykset tuovat paikkakunnalle elinvoiman. Tätä hoetaan jatkuvasti lähes kaikissa
kunnissa. Tai no pääkaupunkiseudulla ei tarvitse, kun siellä sitä yritystoimintaa tuntuu
riittävän. Miksi sitten yrittämisestä on tehty niin vaikeaa? Tällä tarkoitan etenkin pieniä
yrityksiä ja niiden raskasta alkutaivalta. Luulisi pöllömänkin ymmärtävän, että pienissä
yrityksissä se suurin kasvupotentiaali on. Niihin sijoitettu vappusatanen tuottaa nopeasti
uusia vappusatasia.


Yrittäjyys on nykyään kovasti tapetilla.


Puhutaan yrittäjyydestä → työttömiä houkutellaan ja koulutetaan yrittäjiksi → yksinyrittäjiä
houkutellaan palkkaamaan 1. työntekijä → pienyrityksiä houkutellaan kasvamaan. Jos et
vielä ole ryhtynyt yrittäjäksi, on paikallaan pieni varoituksen sana:


Pienyrittäjän asemassa ei ole hurraamista.


Jos olet tottunut säännöllisen palkkatyön tuomaan turvallisuudentunteeseen, yrittäjänä
koet todennäköisesti yllätyksiä. Liksa ei välttämättä kilahdakaan tiettynä päivänä tilille.
Yrittäjänä joudut myös ottamaan riskejä - koviakin. Voit joutua kiinnittämään kaiken
omaisuutesi ja talonkin viimeistä naulaa myöten lainoituksen takaamiseksi.


Pienyrittäjät ovat tämän päivän proletaareja. Meistä pk-yrittäjistä neljäsosa ansaitsee alle
1000 €/kk ja puolet alle 2000 €/kk. Kun yrittäjät vielä ovat hulluja - niin hulluja, etteivät
laske työtuntejaan, ei tuntipalkkaa edes voi tai kehtaa, ääneen sanoa. Ilman hulluja
yrittäjiä ei työpaikkoja kyllä olisi muillakaan.


Viimeisen vuosikymmenen aikana työpaikkojen lisäyksestä ovat vastanneet pk-yritykset,
kun suuryrityksissä työpaikkojen määrä puolestaan on jatkuvasti laskenut. Yritysmaailma
muuttuu nopeasti, pk-sektori kasvaa ja siksi työmarkkinoiden uudistamista tarvitaan.
Työllistämisen kynnystä tulee oleellisesti madaltaa ja luoda toimiva pätkätyöohjelma.
Toimintamallin pitää olla yksinkertainen ja joustava sekä työntekijälle että työnantajalle.
Tällä hetkellä ainoa varmasti joustava asia on yrittäjän oma palkka.


Kaikki myöntävät, että tarvitsemme uusia liikeideoita ja kasvavia yrityksiä. Ne työllistävät
ja takaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin. Vain hyvin toimeentulevat yritykset voivat kasvaa,
työllistää ja luoda työpaikkoja yhteiseksi hyväksi. Jos haluamme kiihdyttää yritysten
kasvua, on tärkeää panostaa nimenomaan pieniin yrityksiin. Se on vähän kuin tekisi
juniorityötä urheilussa.


Suomessa pienyrittäjien elinolojen ja yritysten menestymisen eteen on tehty aivan liian
vähän. Tähän tarvitaan muutos. Näin toimii eteläinen naapurimme Viro, jonka talous
kasvaa kohisten: ”Yritysten verotus on Suomea edullisempaa. Kun yritys maksaa osinkoja,
vero on 20 prosenttia ja laskee ensi vuonna 14 prosenttiin. Jos yritys ei maksa osinkoja,
verojakaan ei makseta.” *

Viro houkuttelee erityisesti valmistavia yrityksiä, joille yhtiöön jätetty verottamaton raha
takaa hyvän likviditeetin ja mahdollisuuden investointeihin sekä nopeampaan kasvuun.
Lisäetua tulee myös lyhyemmistä yhteyksistä Keski-Eurooppaan. Kilpailemme yrityksistä
siis myös naapurimaidemme kanssa: ”Virossa toimii Suomen ulkoministeriön verkkosivujen
mukaan noin 6 000 yritystä, joissa on suomalaista pääomaa. Toiminnassa olevia,
suomalaisten omistamia yrityksiä on noin 3 000”.* Mielestäni Suomen alkaa olla korkea
aika vastata kilpailuun ennen kuin on liian myöhäistä.


Kun lähdin kunnallispolitiikkaan, yhdeksi tavoitteeksi asetin pienten yritysten asioiden
ajamisen kotikaupungissani. Keski-Savon Yrittäjänaisten hallituksen jäsenenä ja
myöhemmin puheenjohtajana tein yrittäjien asiaa tunnetuksi päättäjille. Tuolloin yrittäjän
omilla lapsilla ei ollut mahdollisuutta saada kaupungin kesätyötukea eikä kaupungin
elinkeinoryhmään mahtunut ainoatakaan yrittäjien edustajaa. Tänä päivänä myös yrittäjän
lapset ovat oikeutettuja kesätyötukeen ja sekä Varkauden Yrittäjät ry:llä että Keski-Savon
Yrittäjänaiset ry:llä on paikkansa elinkeinoryhmässä.


Maahanmuuton tulee vahvistaa Suomea


Meille perussuomalaisille ei maahanmuutto ole mikään mörkö, päinvastoin. Sen tulee
kuitenkin olla kontrolloitua ja sillä tulee olla yhteiskuntaamme kehittävä vaikutus.
Työperäinen maahanmuutto, joka tuo maahamme uutta tietämystä ja taitoa, on varmasti
tervetullutta. Elintasoshoppailijoille, jotka haluavat käyttää härkisti hyväksi meidän
rakentamaamme ja meille suomalaisille tarkoitettua sosiaaliturvaa, eivät tule maahamme
työnteko mielessä vaan vain nauttimaan tarjolla olevista eduista. Heille sanomme jyrkästi
EI.


Kun suomalainen menee vieraaseen kulttuuriin, hän ensin haistelee miten tulee käyttäytyä
muita loukkaamatta ja toimii sitten parhaimman mukaan. Maahamme on nyt saapunut
ihmisiä, jotka kyllä nauttivat mielellään maamme tarjoamista eduista. He eivät kuitenkaan
ymmärrä tai halua ymmärtää, että hyvinvointimme on seurausta paitsi kovasta työstä myös
noudattamistamme periaatteista: miesten ja naisten tasavertaisuudesta,
yksilönvapaudesta ja -koskemattomuudesta, kristillisistä arvoista, luotettavuudesta,
rehellisyydestä jne. He käyttäytyvät edelleenkin omien normiensa mukaisesti, jotka ovat meidän arvomaailmamme vastaisia. Heillekin sanomme jyrkästi EI.


Kesä ja marja-aika lähenevät huimaa vauhtia ja maaseudulta on alkanut kuulua
huolestuttavia uutisia. Perinteisistä poimijamaista ei saada pelloille tarpeeksi työntekijöitä.
Poimijapulan vuoksi osa mansikkasadosta uhkaa jäädä maahan.

Uutinen kuulostaa hullulta työttömien ja vastaanottokeskuksissa makaavien nuorten
miesten kansoittamassa maassa. Mielestäni asiaan pitäisi puuttua heti ja saada työvoimaa
pelloille joustavin ehdoin. Työ sopisi hyvin myös suomenkieltä taitamattomalle.
Mansikkakaan kun ei suomea osaa eikä sen poimiminen vaadi kovinkaan pitkää
koulutusta.


Olemme me suomalaisetkin olleet maahanmuuttajia. 1600-luvulta asti Keski- ja Pohjois-
Ruotsin suomalaismetsissä on asunut Savon seudulta peräisin olevia uudisraivaajia.
Suomalaiset osallistuivat myös 1800- luvun lopun ja 1900-luvun alun suuriin
muuttoaaltoihin Amerikkaan. Ruotsiin taas muutettiin 1950 – 1970 -luvuilla paremman
elintason toivossa jopa 40 000 henkeä vuodessa.

Suomalaiset ovat kuitenkin menneet kaikkialle tekemään töitä ja olleet tunnettuja kovina
työntekijöinä, eivät sosiaaliturvan perässä juoksijoina. Kun olemme rakentaneet omia
yhteisöjä, olemme pyrkineet rauhanomaiseen rinnakkaiseloon muiden kanssa. Me
suomalaiset olemme hyvin sopeutuvaisia, joustavia ja yhteistyökykyisiä. Nämä kyvyt
yhdistettynä kovissa luonnonoloissa kehittyneeseen kekseliäisyyteen selittävät suurelta
osin menestystämme. Merkitykseltämme me suomalaiset olemme maailmalla kokoamme
suurempi kansa.


Nykyiset ikäihmiset ovat juuri se sukupolvi, joka nosti Suomen kovalla työllä sodan
jälkeisestä köyhyydestä ja säännöstelyn ajasta nykypäivän hyvinvointivaltioksi. Nyt on
heidän aikansa nauttia työn hedelmistä. Meidän tulee vaatia viranomaisilta hoitolaitosten
parempaa valvontaa ja päättäjiemme tulee osoittaa riittävät määrärahat hoidon
toteuttamiseksi. Vanhusten hoivapalvelut ja ylikansallisten sijoitusyhtiöiden kyltymätön
voitontavoittelu eivät sovi yhteen. Kuntien on otettava suurempi rooli vanhustenhoidossa
ja täydennettävä palveluja pienemmillä yksityisillä yksiköillä. Valvonnan on oltava
säännöllistä ja yllätyksellistä. Valtion on tuettava kuntia tämän toteuttamisessa. Rahaa on,
jos niin halutaan. Tässä on kysymys siitä kuuluisasta arvovalinnasta. Jos meidän täytyy
asettaa vaakakuppiin omien ikäihmistemme tai maahanmuuttajien hyvinvointi, on valinta
ainakin minulle helppo.


Hallitsemattoman maahanmuuton pysäyttämiseksi EU:n ulkorajavalvontaan on
panostettava. Rajan laittomasti ylittävät henkilöt on käännytettävä takaisin
lähtömaahansa.


EU:ssa Suomi tunnetaan mallioppilaana, joka kyllä taipuu kaikkiin kompromisseihin. Tämä
heikentää neuvotteluasemiamme ratkaisevasti, kun mielipidettämme ei tarvitse ottaa
vakavasti.


Euroopassa on uskallettava ajaa tarmokkaasti suomalaisten asiaa. Kotimaista
ruoantuotantoamme on puolustettava voimakkaasti. Ilmastopolitiikan tulee olla järkevää
niin, ettei se rapauta meidän teollisuutemme kilpailukykyä. Erityisen saastuttavista maista
tuleville tuotteille voidaan kohdistaa ilmastotulleja.


EU-politiikkaamme on saatava ryhtiä. Meidän ei pidä lähettää Brysseliin komissiota
mielisteleviä hännystelijöitä. Tarvitsemme EU-parlamenttiin edustajia, jotka uskaltavat
tarvittaessa sanoa myös ei, tämä ei ole etujemme mukaista. Heitä löydät parhaiten
perussuomalaisista Eurovaaliehdokkaista. Muista äänestää Suomen puolesta!

* (Lähde: yle.fi/uutiset/3-10086346)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vappupuhe

TALOUSARVIO 2019

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8:15

Kaupunginvaltuusto 10.12.2018 ryhmäpuheenvuoro

27.8.2018 Perussuomalaisen valtuustoryhmän lähetekeskustelussa talousarvion laatimisen ryhmäpuheenvuorossa varoittelin meidät yllättäneestä kaupungin taloudellisen tilanteen huononemisesta: ” Jos mitään ei tehdä, alijäämää kertyy 4 miljoonaa.”

Jatkoimme: ”Perussuomalaisten mielestä tässä tilanteessa kaikki, myös valtuuston jo siunaamat investoinnit, tulee asettaa uudelleen harkittaviksi ja päätettäviksi. Kaupungin henkilöstöresurssien käyttö tulee kartoittaa ja toimintoja tehostaa.”

Muistutimme myös vastuullisen taloudenpidon merkityksestä: ”Kun talous on tiukilla, ei yllätyksiin ole varaa.”

Nyt 10.12.2018 alijäämää on kertynyt 6,3 miljoonaa ja ilman investointivarausten purkua alijäämä olisi 7,1 miljoonaa. Miten tässä näin on päässyt käymään?

Samassa yhteydessä varoittelimme kaupunkimme kovasta velkataakasta (65 M€). Uuden budjettiesityksen mukaan se olisi vuoden 2019 lopussa jo (81 M€). Se vastaa kutakuinkin kaupunkimme koko vuoden verokertymää. Korkojen lähtiessä kasvuun, kuten on ennustettu, korkomenoista muodostuu nopeasti kestämätön kuluerä.

Haastamme kaikki päättäjät ja viranhaltijat toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Poliittisista puolueista suurimmat odotukset kohdistuvat luonnollisesti Sosiaalidemokraatteihin, jotka pitelevät ratkaisun avaimia käsissään. Odotammekin budjetin jatkokäsittelyssä pikaisia esityksiä kaupungin taloutta tasapainottavista toimenpiteistä.

Elinvoimaisuuden lisääminen

Kaupungin asenne yrittäjiä ja yrittämistä kohtaan on parantunut edelleen. Mikä positiivisena seikkana todettakoon. Uusia työpaikkoja tarvitsemmekin kipeästi, jotta kaupungin väkiluku saadaan noususuuntaan. Työikäiset jäävät paikkakunnalle ainoastaan, jos töitä on tarjolla. Erityisen tärkeää olisi saada teollisuusektorin lisäksi kauppa- ja palvelusektori pelaamaan, jotta perheen molemmille aikuisille olisi työtä tarjolla.

Toki vielä on paljon tehtävää. Hankintalakia tulisi toteuttaa maksimaalisesti siten että hankinnat tehtäisiin aina, kun mahdollista oman paikkakunnan tai lähipaikkakuntien toimijoilta. Tämä ei nyt käytännössä toteudu. Esimerkiksi Kisapuiston aitahankintaan löydettiin tekijät Virosta perusteluna on ollut halpuus.

Teollisuuspuolen piristyminen ei ole paljon näkynyt pienissä erikoiskaupan yrityksissä Varkaudessa. Tänäkin vuonna on Kauppakadulta löytynyt hyvin pysäköintipaikkoja halukkaille ja tyhjien liiketilojen määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun. S-ryhmän Prisman vetovoima tyhjentää jo nyt muuta Varkautta. Miten käy Hypermarketin avauduttua?

Vuosi sitten esitimme: ”Pitäisi panostaa lähikuntiin (Heinävesi, Joroinen, Rantasalmi), että he kävisivät asioimassa Varkaudessa, jossa vielä erikoispalveluja löytyy”. Tämä ei vielä ole ottanut tuulta siipensä alle. Tänä vuonna elinkeinoryhmä voisi pohtia asiaa ja lisätä listaan vielä Leppävirran ja Pieksämäen.

Lapsiperheet

Elinvoimaisuuden perustekijöitä työpaikkojen lisäksi on lapsiperheiden määrä. Miten tehdä Varkaudesta lapsiperheitä puoleensa vetävä, mukava kaupunki, jossa on hyvä asua? Edellytyksiä on.

Kaupunki on sen kokoinen, että kaikkialle pääsee nopeasti, autolla muutamassa minuutissa. Myös kävellen tai pyörällä kohtuulisessa ajassa. Harrastusmahdollisuuksia löytyy sekä urheilun että kulttuurin puolelta. Soisalo-opiston kurssitarjonta on monipuolista ja seurakunnalla paljon aktiivista kerhotoimintaan nuoremmille. Vekara-Varkaus tapahtuma kehittyy jatkuvasti.

Kouluilla on aivan erityinen asema lasten kehityksen ja lapsiperheiden viihtymisen kannalta. Tämä asettaa suuria vaatimuksia opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle. Koulukiusaaminen ja lasten psyykkiset ongelmat ovat tämän päivän haasteita. Kiusaamiseen koulussa tulee puuttua rohkeasti ja tarmokkaasti. Huutava vääryys on se, että usein kiusattu on se, joka joutuu muuttaamaan koulua, jotta hänen kiusaamisensa loppuisi. Saisimmeko Varkaudessa luotua paremman toimintamallin.

Lasten psyykkiset ongelmat ovat lisääntymään päin. Tarpeen lisääntymiseen on vastattava psykiatristen palvelujen lisäämisellä. Myös opettajia on koulutettava käsittelemään näitä ongelmia. Varkauden lehdessä olleen artikkelin mukaan ymmärtämys lapsen psykiatrisia ongelmia kohtaan heikkenee, kun poissaoloja kertyy. Artikkelin mukaan loppujen lopuksi koulun loppuminen oli suuri helpotus koko perheelle, kun ei enää tarvinnut pelätä lastensuojelullisia toimenpiteitä (huostaanotto). Näinhän sen ei pitäisi olla. Ei perheiden tule elää pelossa.

Laskeva trendi asukasmäärässä on saatava kääntymään. Hyvinvoivan kaupungin merkkejä on vilkkaat kadut, monipuoliset palvelut ja hymyilevät ihmiset. Siihen tähdätään!

Kommentoi kirjoitusta.

Maineeton Varkaus / WL 31.7.2018

Lauantai 27.10.2018 klo 23:09

Maineeton Varkaus

Pääkirjoituksessa (WL 1.7.) oltiin aiheellisesti huolissaan Savon laskevasta väestömäärästä. Varkauden osalta kehityksen kääntämistä positiiviseksi on ruodittu kaupunginhallituksessa ja elinkeinoryhmässä. Viime aikoina aiheesta on kirjoiteltu uutterasti Warkauden Lehdessä. Yhdeksi syntipukiksi on keksitty kaupunkimme huono maine taantuvana teollisuuskaupunkina. Maine, josta kaikin tavoin pitäisi päästä eroon.

Onko asia tosiaan näin? Millainen maine Varkaudella oikeasti on? Toimittaja Antti Ahon (Horisontti WL 29.7.) mukaan kyseessä on ennemminkin varkautelaisten heikko itsetunto kuin huono maine. Tässä on vinha perä.

Omat kokemuksemme messuilta ja yleisötapahtumista ympäri Suomea viittaavat siihen, että Varkaus on pikemminkin tuntematon kuin huonomaineinen. Kun keskusteluissa ilmenee, että olemme Varkaudesta seuraa usein kysymys, - Missä se sijaitsee? Vasta kertoessamme, että 5-tiellä suunnilleen Mikkelin ja Kuopion puolivälissä, meidät osataan sijoittaa kartalle. Joku ehkä muistaa pareritehtaan. Hyvin harvalla on minkäänlaista kuvaa Varkaudesta.

Tämä tuntemattomuus on sikäli positiivista, että kaupungin maineen pohtimisen sijaan voimme rauhassa keskittyä tekemään kaupunkia tunnetuksi. Markkinoimaan itseämme. Hyvä kysymys sitten onkin miten? Kuinka erottua massasta? Entä suuren yleisön tavoittaminen?

Vanha totuus markkinoinnissa ja mainostamisessa on, että kertarykäisyistä ei ole odotettavissa muuta kuin karvaita pettymyksiä. On jaksettava puurtaa pitkään ja uskallettava kokeilla eri tapoja. Toiset tavat toimivat toiset eivät. Sitten niitä toimivia kannattaa toistaa riittävällä volyymilla ja pitkään. Miten tehdä tämä niin, etteivät kustannukset paisu älyttömiksi? Ainakin Kuhmon mielestä ratkaisu tähän löytyy somesta. Heillä on ollut nuoria some-agentteina kesätöissä, tuloksia on saatu ja nyt Kuhmossa ollaan laatimassa viestintäsuunnitelmaa eri kanavia varten.

Aitoa ja ajankohtaista valmista materiaalia Varkaudesta on netti pullollaan ja lisää tuotetaan jatkuvalla syötöllä. Kyse on lähinnä sen aktiivisesta ja tehokkaasta jakamisesta. Esim. Warkaus Facebook -sivuilta löytyy hyvin tapahtumia ja muuta kaupunkitietoa, Instagram -kuvista hastag #Varkaus ja #Varkauscity kauniita maisemia ja iloisia, eläväisiä ihmisiä. Entä Youtube? Esimerkiksi varkautelaisilla tubettajilla FromTheBushes on yli 169000 tilaajaa. Aikamoinen “levikki”. Miten olisi yhteistyö näiden poikien ja muiden aktiivisten tubettajien kanssa? Tulisi ehkä samalla luotua muutama uusi työpaikka.

Lopuksi. Pelkkä mainostaminen ei tietenkään pitkälle riitä. Itse tuotteen – Varkauden – tulee olla kunnossa. Siinä eivät positiiviset propagandafilmit, Hesarin etusivun ilmoitus tai muukaan julkisuus auta, jos peruspalveluissa, lastensuojelussa tai ikäihmisten palveluissa mättää. Se mitä uutisia Varkaudesta juuri nyt kerrotaan, mitä täällä juuri nyt tapahtuu, miten hyvin tai huonosti asukkaiden asiat juuri nyt hoituvat merkitsee paljon enemmän kuin vanha maine, jota ei ehkä olekaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Maineeton Varkaus

Tiistai 31.7.2018

Maineeton Varkaus

Pääkirjoituksessa (WL 1.7.) oltiin aiheellisesti huolissaan Savon laskevasta väestömäärästä. Varkauden osalta kehityksen kääntämistä positiiviseksi on ruodittu kaupunginhallituksessa ja elinkeinoryhmässä. Viime aikoina aiheesta on kirjoiteltu uutterasti Warkauden Lehdessä. Yhdeksi syntipukiksi on keksitty kaupunkimme huono maine taantuvana teollisuuskaupunkina. Maine, josta kaikin tavoin pitäisi päästä eroon.

Onko asia tosiaan näin? Millainen maine Varkaudella oikeasti on? Toimittaja Antti Ahon (Horisontti WL 29.7.) mukaan kyseessä on ennemminkin varkautelaisten heikko itsetunto kuin huono maine. Tässä on vinha perä.

Omat kokemuksemme messuilta ja yleisötapahtumista ympäri Suomea viittaavat siihen, että Varkaus on pikemminkin tuntematon kuin huonomaineinen. Kun keskusteluissa ilmenee, että olemme Varkaudesta seuraa usein kysymys, - Missä se sijaitsee? Vasta kertoessamme, että 5-tiellä suunnilleen Mikkelin ja Kuopion puolivälissä, meidät osataan sijoittaa kartalle. Joku ehkä muistaa pareritehtaan. Hyvin harvalla on minkäänlaista kuvaa Varkaudesta.

Tämä tuntemattomuus on sikäli positiivista, että kaupungin maineen pohtimisen sijaan voimme rauhassa keskittyä tekemään kaupunkia tunnetuksi. Markkinoimaan itseämme. Hyvä kysymys sitten onkin miten? Kuinka erottua massasta? Entä suuren yleisön tavoittaminen?

Vanha totuus markkinoinnissa ja mainostamisessa on, että kertarykäisyistä ei ole odotettavissa muuta kuin karvaita pettymyksiä. On jaksettava puurtaa pitkään ja uskallettava kokeilla eri tapoja. Toiset tavat toimivat toiset eivät. Sitten niitä toimivia kannattaa toistaa riittävällä volyymilla ja pitkään. Miten tehdä tämä niin, etteivät kustannukset paisu älyttömiksi? Ainakin Kuhmon mielestä ratkaisu tähän löytyy somesta. Heillä on ollut nuoria some-agentteina kesätöissä, tuloksia on saatu ja nyt Kuhmossa ollaan laatimassa viestintäsuunnitelmaa eri kanavia varten.

Aitoa ja ajankohtaista valmista materiaalia Varkaudesta on netti pullollaan ja lisää tuotetaan jatkuvalla syötöllä. Kyse on lähinnä sen aktiivisesta ja tehokkaasta jakamisesta. Esim. Warkaus Facebook -sivuilta löytyy hyvin tapahtumia ja muuta kaupunkitietoa, Instagram -kuvista hastag #Varkaus ja #Varkauscity kauniita maisemia ja iloisia, eläväisiä ihmisiä. Entä Youtube? Esimerkiksi varkautelaisilla tubettajilla FromTheBushes on yli 169000 tilaajaa. Aikamoinen “levikki”. Miten olisi yhteistyö näiden poikien ja muiden aktiivisten tubettajien kanssa? Tulisi ehkä samalla luotua muutama uusi työpaikka.

Lopuksi. Pelkkä mainostaminen ei tietenkään pitkälle riitä. Itse tuotteen – Varkauden – tulee olla kunnossa. Siinä eivät positiiviset propagandafilmit, Hesarin etusivun ilmoitus tai muukaan julkisuus auta, jos peruspalveluissa, lastensuojelussa tai ikäihmisten palveluissa mättää. Se mitä uutisia Varkaudesta juuri nyt kerrotaan, mitä täällä juuri nyt tapahtuu, miten hyvin tai huonosti asukkaiden asiat juuri nyt hoituvat merkitsee paljon enemmän kuin vanha maine, jota ei ehkä olekaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Vappupuhe Päiviönsaarella 2018

Tiistai 1.5.2018 klo 17:45

Hei! Olen Tiina Grönlund. Olen yrittäjä ja toista kautta PS -kaupunginvaltuutettuna täällä Varkaudessa.

7 vuotta sitten Kuopion torilla tapasin Sirpan. Hän puhui lastensuojelun asioista ja antoi minulle nipun Perussuomalainen -lehtiä mukaan. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt miten päästä muuttamaan Varkautta yrittäjä-, lapsi- ja perheystävällisempään suuntaan.

Varkaudella oli:

  • Valtakunnallisestikin surkea maine pk-yritysten keskuudessa

  • Lasten järkyttävän suuret huostaanottoluvut

Asialle oli ja on tehtävä jotain. Yritykset tuovat paikkakunnalle elinvoiman ja lapsissa on tulevaisuutemme.

Kehityksen suunnan muuttaminen vaatii ihmisiä, joilla on rohkeutta puuttua asioihin ja sanoa sanottavansa suoraan ja rehellisesti sekä haastaa nykyiset vallanpitäjät. Perussuomalaisista löysin tällaisen muutosvoiman.

Pian Sirpan tapaamisen jälkeen liityin perussuomalaisiin.

Varkaudessa pienet yritykset oli unohdettu ja Navitas Kehitys Oy keskittynyt houkuttelemaan suuryrityksiä kaupunkiin – vonkaleita, jotka työllistäisivät kymmeniä tai satoja kerrallaan. Vallinneen taantuman aikana nämä yritykset oli tuomittu epäonnistumaan. Yhtenä surullisena esimerkkinä kaupungille kalliiksi tullut akkutehdas.

Tavoitteekseni asetin pienten yritysten elinolojen parantamisen. Niistä ne isommat kasvavat ja kasvaessaan työllistävät. Ensimmäiseksi puutuin kaupungin elinkeinoryhmään, johon yrittäjät eivät mahtuneet. Pikku hiljaa olemme saaneet yrittäjien äänen kuuluviin ja luotua Varkauteen uuden yrittäjäystävällisemmän ilmapiirin.

Kaupungin surkeisiin lastensuojelulukuihin puutuin myös tarmolla. Varkaudessa näytti olevan vallalla toimintakulttuuri, jossa hanakasti tartuttiin koviin lastensuojelullisiin toimiin, kuten laitossijoituksiin. Tämä on kallista veronmaksajille ja äärimmäisen traumaattista sen kokeneille perheille. Aivan tavallisille perheille, joiden lapset nyt vaan ovat vähän vilkkaampia tai heille on sattunut vaikeampi jakso koulukäynnissä.

Laitossijoituksissa ongelmat eivät useinkaan parane vaan pahenevat. Myös laitosten toiminnan valvonta oli ja on edelleen retuperällä. Lapsi on esimerkiksi saattanut jäädä lähes kokonaan ilman lääkärin hänelle määrämiä terveyspalveluita. Laitoksissa on esiintynyt seksuaalista hyväksikäyttöä, laittomia rangaistustoimia, jengiytymistä jne. jne.

Olen vuosien varrella tutustunut lastensuojelun toimintaan. Olen tavannut ja ollut tukihenkilönä sen asiakkaiksi joutuneille perheille. Olen myös joutunut toteamaan, että paljon mainostettu ennaltaehkäisevä tuki on ollut pelkkää puhetta ja viranhaltijoilta on puuttunut kyky (tai halu) tutustua perheeseen ja kuunnella heitä aidosti. Perhettä koskevia päätöksiä tehdään ns. moniammatillisissa tiimeissä, joissa tunnutaan elävän niiden omaa todellisuutta. Perheen toiveet ja tarpeet unohdetaan kysyä asianosaisilta itseltään.

Olen tehnyt lujasti työtä saadakseni muutoksen aikaan lastensuojelun toiminnassa. Korjaavista toimenpiteistä (esim.huostaanotto) tulee päästä ennakoivaan toimintaan, jossa perheelle tarjotaan apua kotiin ja arjen pyörittämiseen. Myös koulussa annettava tuki on äärimmäisen tärkeää.

Kun ensimmäisiä kertoja esitin huoleni, se ei kovin suurta vastakaikua valtuustossa tai muissa päättäjissä saanut. Monen vuoden työn jälkeen olemme tilanteessa, jossa hieman valoa kajastaa tunnelin päässä. Ennaltaehkäisevää apua lapsiperheille on lisätty ja yllätys, yllätys sen on todettu toimivan.

Juuri tällä hetkellä minua häiritsee suunnattomasti tiedotusvälineissä: radiossa, televisiossa ja somessa pyörivä lastensuojelujärjestön kampanja. Mainokset ovat tehokkaita, hyvin tunteisiin vetoavia ja yksinpuolisesti yhdistävät lapsen ongelmat vanhempien välinpitämättömyyteen, mielenterveys- ja alkoholiongelmiin. Siis luovat valmiita mielikuvia perheistä, joiden lapsilla on ongelmia.

Kuvissa on yksinäisiä, kärsivän näköisiä lapsia ja tekstejä:

  • Äiti sanoi, että ennen kymmentä ei saa tulla kotiin, Elli 9 v.

  • Voi, kun joku veisi joskus leikkipuistoon

  • Lukisipa joku joskus iltasadun

  • jne...

Minä olen ollut tukihenkilönä perheille, jotka ovat joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Yksikään näistä perheistä ei ole mielenterveys- tai alkoholiongelmainen. On perheitä, jotka ovat pyytäneet apua lastensuojelusta, mutta eivät ole saaneet sitä ja perheitä, jotka ovat joutuneet lastensuojelun hampaisiin. Nämä ovat niitä perheitä, joissa leikkipuistoihin on viety ja iltasadut on luettu.

Mihin perussuomalaisia Varkaudessa tarvitaan?

  • Täällä valtaapitävällä puolueella on vahva enemmistö. Se voi lähes yksin päättää asioista.

  • Siinä asemassa sitä helposti uskoo olevansa kaikkitietävä ja kaikkivoipa.

  • Tällöin tarvitaan haastajia, jotka vaativat tutkimaan asioita eri näkökannoilta ja uskaltavat asettaa päätöksiä kyseenalaisiksi.

  • Tarvitaan rohkeita toimijoita, jotka tarttuvat epäkohtiin ja uskaltavat lausua ne julki.

  • Tämän vuoksi meillä perussuomalaisilla on vahva tilaus juuri Varkaudessa.

  • Me uskallamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vappupuhe

Oleellinen juttu

Perjantai 23.3.2018 klo 9:30 - Tiina Grönlund

WL 13.3.2018

Se oleellinen juttuhan tässä on se, ...

... että ihmiset pääsis lääkäriin, saatais tää lastensuojelu pelaamaan ja ikäihmisten hoivapalvelut toimimaan”, kiteyttää SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne uudistuksen tavoitteen A-Studion Sote-keskustelussa (8.3.2018). Lastensuojelun ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan siis SDP:n korkeinta poliittista johtoa myöten.

Lapsiasianvaltuutetun vuoden 2018 raportin eduskunnalle otsikko kuvaa lastenasiain nykytilaa: ”Hyvinvointivaltion alisuoriutumisesta lapsipolitiikan uudistamiseen. Lasten ja koko yhteiskunnan parhaaksi.”

Keskustelu ennaltaehkäisevän perhetyön toimivuudesta ja lastensuojelusta käy myös Varkaudessa kuumana. Kaupunginvaltuusto sai lisäselvityksiä asiasta 26.2.2018. Esityksissä ja seuranneissa puheenvuoroissa yhdeksi tärkeäksi nimittäjäksi nousi resurssien puute tai oikeammin niiden väärä kohdentaminen.

Sen sijaan, että lapsi lääkärin diagnosoiman pienluokkaopetusta vaativan tarkkaavaisuushäiriön vuoksi pääsisi pienryhmään, koko perhettä juoksutetaan perheneuvonnassa ja kotiin tehdään lastensuojelun kotikäyntejä. Lastenpsykiatrille on puolen vuoden jono. Sijaishuoltoon joutuu lapsia, jotka tarvitsisivat terveydenhuollon palveluita tai kouluavustajaa. Lastensuojelun kuormittaminen ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei ole keino ratkaista terveydenhuollon tai sivistystoimen palveluiden puutteita.

Varkauden panostukset ennaltaehkäisevään perhetyöhön ovat olleet oikeansuuntaisia ja mm. kotiapuun ollaan melko tyytyväisiä. Kipukohtia löytyy erityisesti lastensuojelun asiakkaiksi joutuneilta ja tällaisia perheitä onkin ollut suoraan yhteydessä kirjoittajaan.

Osassa tapauksia asiakas on lopulta saanut mielipiteensä kuuluviin ja on päästy lapsen kannalta parhaaseen lopputulokseen. Valitettavasti olen myös joutunut todistamaan toimintaa, joka on selkeästi ristiriidassa lapsen edun, lain ja sosiaalihuollon eettisten vaatimusten kanssa.

Asiakirjoja on pyydetty allekirjoittamaan niissä mainittuja liitteitä näyttämättä. Perheelle on sanottu: ”Voitte olla mitä mieltä tahansa, me teemme mitä haluamme”. Raskaisiin toimii on ryhdytty hätäisesti, esimerkiksi epäily niskavilloista nappaamisesta on johtanut kaikkien lasten viemiseen virkavallan toimesta dramaattisesti kesken koulupäivän sijoitukseen. Toimenpiteet ovat perheille henkisesti rampauttavia ja kaupungille taloudellisesti kalliita.

Liian usein olen kuullut: ”Jos olisin tiennyt mitä yhteydenotosta lastensuojeluun seuraa, olisin jättänyt sen tekemättä.” Lastensuojelussa reilu peli viranomaisten taholta on koko toiminnan avain.

Me valtuutetut voimme kehittää asioita parempaan suuntaan vain tunnistamalla nykytilanteen. Tähän tarvitsemme lisää palautetta nuorilta itseltään, lasten vanhemmilta ja lastensuojelun asiakkailta. Ole tarvittaessa rohkeasti yhteydessä Varkauden Perusturvalautakuntaan tai suoraan valtuutettuihin, jotta saat äänesi kuulumaan.

Varkaudessa SDP:llä on paljon valtaa. Jos sitä käytettäisiin, saataisko tää lastensuojelu pelaamaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, Varkaus, SDP

Lastensuojelu Varkaudessa

Lauantai 3.3.2018 - Tiina Grönlund

KVALT 26.2.2018 Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy lapsiperheiden palveluissa

Puheenvuoroni on noin puolessa välissä tallennetta

Varkaudessa on lisätty lapsiperheiden tukipalveluita. Tämä on hyvä asia. Koulusta löytyy kasvatusohjaajia, kuraattoreja, psyykkari, terveydenhoitajia ja nuoremmille on neuvolat. Vanhemmille on tarjolla perhetyötä ja keskusteluapua, perhekumppani.

Osa perheistä on tyytyväisiä nykyisin kotiin annettaviin palveluihin. Kotipalveluiden antama apu koetaan pääsääntöisesti tarpeelliseksi ja tervetulleeksi eli kotipalveluihin tehty satsaus näyttää onnistuneelta.

Muualla sen sijaan on vielä paljon parantamista.

Kouluissa erityislasten palvelut ovat meillä anteeksiantamattoman huonoissa kantimissa.

Esimerkiksi lapsi, jolla lääkäri oli diagnosoinut pienluokkaopetusta vaativan tarkkaavaisuushäiriön ei päässyt tilanpuutteen vuoksi pienryhmään. Sen sijaan perhe joutui lastensuojelun asiakkaaksi. Vanhempia juoksutetaan Nikulassa ja kotiin tehdään lastensuojelun kotikäyntejä. Uskooko joku todella, että lapsen pulma paranee näillä toimenpiteillä? Mitä mieltä olette asiasta?

Voisiko lapsen pääsy pienryhmään olla maalaisjärjellä ajatellen oikeampi ratkaisu?

Varkaudessa ei ole resursseja erityislasten koulunkäyntiin. Heidän ei ole helppoa saada avustajaa, vaikka olisi diagnosoitu jokin pulma, vaikkapa oppimishäiriö. Pienluokkapaikkoja ei ole tarjolla tarpeellista määrää.

Tilannetta helpottaisi se, että perustettaisiin lisää pienluokkia, luokkakokoja pienennettäisiin tai edes palkattaisiin kouluavustajat isoihin luokkiin. Tässä meillä on tekemisen paikka.

Koululta olen saanut viestiä, että oppilashuollon tarjoamat resurssit eivät riitä kuin pakollisiin toimiin. Psykologin tutkimuksiin on puolen vuoden jonot ja kuraattoreillakin kalenterit ovat melko täynnä.

Lasten terveydenhuolto ei muutenkaan ole sillä mallilla, kun sen kuuluisi olla. Erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian ongelmia ei osata hoitaa. Lapset eivät pääse oikeisiin tutkimuksiin riittävän ajoissa, jos ollenkaan. Esim. ADHD-diagnoosia ei voida tehdä pelkästään kyselylomakevastausten perusteella ilman tarkempaa diagnostista arviota. Näin kuitenkin Varkaudessa toimitaan.

Tukitoimet puuttuvat, eikä terapiaa ole tarjolla. Lapsia lääkitään liikaa. Yleensä lääkehoito on ainoa hoitomuoto, kun sen tulisi olla viimeisin tukitoimien jälkeen.

Aivan tuore kuntakysely (Suomen Kuntaliitto 2017) antaa lastensuojelusta lohduttoman arvion:

”Terveydenhuollon, erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun rajapinnan ongelmat

ovat kestäneet vuosikymmeniä. Kuluneen viiden vuoden aikana tilanne näyttää huonontuneen

entisestään.

• Ongelmaan haettiin ratkaisua jo vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa lastensuojelulain

uudistuksessa, jossa säädettiin terveydenhuollon erityisistä velvollisuuksista järjestää lapsen

tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaina oleville.

• Vaikuttaa siltä, että syntynyttä tilannetta ei pystytä korjaamaan lainsäädännöllä, koska

kysymyksessä näyttäisi olevan syvään juurtunut hoitokäytäntö, joka on rakentunut

palvelujärjestelmään pitkän ajan kuluessa. » Käytännön jatkaminen ei ole inhimilliseltä kannalta

katsoen toivottavaa eikä se ole myöskään kustannustehokasta, sillä sijaishuolto on erittäin kallista.

Kunnat käyttävät siihen vuosittain lähes 750 milj. euroa.”

Voin vakuuttaa, ettei tilanne Varkaudessa ole yhtään parempi. Vanhat menettelytavat istuvat sitkeässä. Mistäkö tiedän?

Perheet ovat olleet yhteydessä minuun ja kertoneet kokemuksistaan. Olen lukenut läpi asiakaskertomuksia ja seurannut toimintaa käytännössä. Lastensuojelun asiakkaina olevat perheet ovat pyytäneet minua tukihenkilökseen tapaamisiin ja olen joutunut katsomaan, kuinka Varkauden kaupungin sosiaalityö hoitaa asiakkuuksiaan. Olen törmännyt toimintatapoihin, jotka eivät ole tätä päivää.

  • Asiakkaiden kuulemistilaisuudet ovat olleet näennäisiä. Sosiaalityöntekijä ei ole perehtynyt asiakkaan asioihin, asiantuntijoiden antamat lausunnot asiasta ovat lukematta ja on kiire. Lasten kuulemisia ei ole järjestetty lainkaan.

  • Kun asiakas pyytää saada lastensuojelun kirjaukset kirjallisina, siihen saattaa mennä kuukausi. Kirjaukset saattavatkin sitten olla yllätyksellistä luettavaa.

  • Asiakkaalle on tarjottu allekirjoitettavaksi lausuntoa, jossa heidän mainitaan tutustuneen asiaan liittyviin asiakirjoihin vaikka näin ei ole ollut. Kun he asiakirjat pyydettyään, ovat tutustuneet niihin on niissä ollut korjattavaa. Lisäksi joukossa on ollut muiden asiakkaiden papereita.

  • Perheelle on sanottu, - Olette mitä mieltä tahansa, me teemme mitä haluamme.

  • Asiakkaille järjestetään shokkeja tekemällä kiirellisiä sijoituksia, vaikka siihen ei ole aihetta.

  • Laitokseen lähtö voi olla hyvinkin näyttävä. Eräässä tapauksessa vanhempi ja lapsi tulivat sovitulle käynnille koulukuraattorille. Sosiaalityöntekijät piilottelivat verhojen takana ja lapsi lähti laitokseen poliisien antaessa virka-apua.

  • Perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksista raportoituihin epäkohtiin ei puututa lain edellyttämällä tavalla. Vastataan: ”Ei kuulu mulle”, ”En voi auttaa”.

Jos kotihoidon antamaan palveluun ollaankin perheissä pääsääntöisesti tyytyväisiä, ovat sosiaalitoimen vierailut herättäneet ihmetystä. Lapsia viedään toiseen huoneeseen, jossa valvomattomissa olosuhteissa ventovieras kyselee heiltä, onko sinua potkittu, onko sinua kuristettu, tukistettu jne. Monelle lapselle nuo kuulustelut ovat hämmentäviä. Perheelle näistä kuulusteluista seuraukset saattavat olla kohtalokkaita. Liian usein olen kuullut: - Jos olisin tiennyt, mitä yhteydenotosta lastensuojeluun seuraa, olisin jättänyt sen tekemättä. Monet perheet ovat menettäneet täysin luottamuksensa lastensuojelun toimintaan.

Lukemani, kuulemani, näkemäni ja kokemani on vakuuttanut minut siitä, että asialle on tehtävä jotain. Se on näiden perheiden, lasten ja meidän kaikkien etu.

Lasten kaltoinkohtelu lastensuojelulaitoksissa ei ole uusi asia. Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolesta anteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. ”Virheistä on opittava, niistä on puhuttava ja varmistettava, ettei näin kävisi enää koskaan”.

Myös lastensuojelulaitoksiin joutuneet lapset ja lasten omaiset ovat olleet yhteydessä minuun kertoen kokemuksistaan. Pahin ongelma laitoksissa on valvonnan puute. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miten lasta kohdellaan. Esimerkiksi lapset, joille lääkäri on määrännyt psykiatrista hoitoa, eivät usein saa tarvitsemiaan hoitokäyntejä.

On lapsen sijoittaneen kunnan tehtävä valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshoitoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.

Saadakseni selvyyden mitä ostetaan ja mihin hintaan olen pyytänyt saada nähdä lastensuojelun ostopalvelusopimukset kyseisten laitosten kanssa. Tästä on sopimusten henkilökohtaisuuteen vedoten kieltäydytty. Olenkin pyytänyt sopimusmallia, josta henkilötiedot on poistettu tai edes valmista sopimusmallia, jonka pohjalta sopimukset laaditaan. Vielä en ole saanut. Tulee mieleen, onko näitä sopimuksia edes olemassa, ja piikki on auki.

Lastensuojelumme nykytilassa varkautelaisen lapsen vaara joutua lastensuojelulaitokseen on hälyttävän suuri, joten meidän täytyy varmistaa, että hän saa edes itselleen kuuluvat palvelut.

Seppo Lehto itse on todennut, ettei hän ole sosiaalitoimen vaan terveyspuolen asiantuntija. Terveyspuolessa on ihan tarpeeksi tekemistä yhdelle henkilölle. Lisäksi hän on todennut luottavansa sosiaalityöntekijöihin, eikä aio puuttua heidän tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiinsä. Pelkästään tämän perusteella olisi sosiaalitoimen kehittämiseen palkattava muutosjohtaja, joka hallitsee alan ja jolla on kokemusta kyseisen organisaation kehittämisestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu

Lastensuojelusta

Tiistai 19.12.2017 klo 2:19

Lastensuojelu ja huostaanotto

11.02.2014

Lastensuojelu ja huostaanotot

(WL 12.2.2014)

Varkauden kaupungin päättäjillä on erityinen huoli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, sanotaan valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa. Myös yksityisillä henkilöillä syntyy suuri huoli lukiessaan kirjoituksia huostaanotoista ja katsoessaan You Tube -videoita perheen ja lastensuojelun välisistä tapaamisista. Oulun tapauksen taustoihin perehtynyt kirjailija-toimittaja Maria Syvälä toteaakin, että jos kyseiseltä perheeltä voidaan ottaa lapsia pois, ne voidaan viedä keneltä tahansa!

Lasten ja perheiden juridisena avustajana toiminut varatuomari Leeni Ikonen, joka on seurannut lastensuojelua läheltä kahden vuosikymmenen ajan kantaa puolestaan huolta oikeussuojan puutteista.

Lastensuojeluasioissa suurta roolia näyttelevät sosiaalityöntekijät. Lastensuojelun työntekijät käyttävät merkittävää julkista valtaa, jossa he yksipuolisesti päättävät kansalaisen eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista. On huomattu, että keskustelutilaisuuksissa perheen näkökulmaa ei pääsääntöisesti huomioida, vaan keskustelut ovat lähinnä sosiaalityöntekijän käskytystilaisuuksia, mikä tietenkin johtaa kansalaisten tyytymättömyyteen heitä koskevissa asioissa.

Nyt lastensuojelutyöntekijät tiimeissään keskustelevat asioista, jotka liian usein perustuvat yksittäisen sosiaalityöntekijän kirjauksiin ja näkemyksiin. Nämä näkemykset eivät välttämättä pidä paikkaansa, mutta muuttuvat järjestelmään kirjattuina tosiksi keskustelun ja jatkotoimenpiteiden pohjaksi.

Heikkolaatuisella työllä on kauaskantoiset vaikutukset. Virheellisesti, lainvastaisesti tai lapsen edun vastaisesti tehdyt huostaanotot jättävät elinikäiset traumat ja ongelmat niin lapselle kuin perheellekin. Yksikin lapsen edun vastainen huostaanotto seurauksineen voi maksaa kunnalle useita satoja tuhansia euroja. Onko järkeä käyttää niukkoja rahavaroja turhiin huostaanottoihin, jotka eivät ole kenenkään edun mukaisia?

Mielestäni on aika herättää kriittinen keskustelu lastensuojelun toimivuudesta ja suunnasta omassa kunnassamme. Lastensuojelun laatuun kannattaa panostaa. Asiakaspalautteen kerääminen ja sen asiallinen tarkastelu ohjaa oikeille työtavoille. Myös ulkopuolisen tarkkailijan käyttöä asioiden oikeellisuuden varmistamiseksi kannattaa harkita. Meidän on kyettävä perheiden hyvinvointia lisäävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan sen sijaan, että resurssien väärän kohdentamisen vuoksi laitostamme lapsiamme ja nuoriamme.

Lastensuojelu kaipaa muutosta

23.02.2014

Lastensuojelu kaipaa muutosta

(WL 23.2.2014)

Sekä Mia Hahtala (WL 16.2.) että Riitta Mentula-Hyvärinen (WL 18.2.) esittävät kirjoituksissaan lastensuojelun ideologiaa ja lastensuojelulain pykäliä. Lakia tulisikin noudattaa siten, kuin lainlaatija on sen tarkoittanut. Huhut, oletukset, omat mielipiteet ja asioiden vääristely eivät löydy lastensuojelulaista. Näistä saamme kuitenkin liian usein kuulla huostaanottojen yhteydessä. Virkamiestyön pitää perustua tosiasioihin.

Mia Hahtala väittää, että lain olemassaolo takaa sen noudattamisen. Valitettavasti myös muulla kuin lain edellyttämällä tavalla toimitaan. Esimerkkinä otettakoon lastensuojelulaki § 12, joka velvoittaa, että jokaisessa kunnassa tulee olla lastensuojelusuunnitelma. Varkaudesta ei tätä kirjoitettaessa löydy voimassa olevaa lastensuojelusuunnitelmaa.

Riitta Mentula-Hyvärinen kirjoittaa, että lastensuojelua on syytetty turhista huostaanotoista ja toisaalta kritisoitu liian myöhäisestä puuttumisesta. Molemmissa tapauksissa pohjalla on sama ongelma. Asiakasta ei kuunnella. Se on huonoa lastensuojelutyötä.

Riitta Mentula-Hyvärisen mukaan huostaanoton oikeellisuuden arvioi viime kädessä hallinto-oikeus. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden emeritus-professori J.P. Roosin näkemys on juuri päinvastainen. Hän toteaa etteivät hallinto-oikeudet ole näytöstä kiinnostuneita tuomioistuimia. Ne katsovat vain onko prosessi mennyt oikein. Hallinto-oikeus ei yleensä ota kantaa siihen onko huostaanotto tai kiireellinen sijoitus tarpeellinen. Sen päätöksen tekevät lastensuojelun työntekijät.

Hyvän kuvan kansalaisten oikeusturvan puutteesta huostaanottotilanteissa antavat hallinto-oikeuteen menevät tapaukset, joissa sekä vanhemmat että lapset vastustavat huostaanottoa. Huostaanottoasian ratkaisee hallinto-oikeus sosiaalitoimen tekemän huostaanottohakemuksen perusteella ja vain harvoin asia ratkeaa perheen eduksi.

Kelan tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle siirretyistä valtaosa syrjäytyy, ei suorita koulua ja joutuu päihde- tai rikoskierteeseen. Teineinä kodistaan siirretyistä pojista yli 3/4 on vielä nuorina aikuisinakin vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoksiin siirretyistä pojista oli vielä 23-24 -vuotiaina neljäsosa joko eläkkeellä tai työttömänä.

Vuonna 1990 Suomessa sai kaikkiaan 80 000 perhettä ennaltaehkäisevää kunnallista kotiapua, tänä päivänä enää 9 000 sai kotiapua. Tästä löytyy yksi syy huostaanottojen lisääntymiseen. Tässä asiassa paluu menneisyyteen olisi järkevä ratkaisu. Ennaltaehkäisevä kotiapu auttaa koko perhettä ja tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin lasten laitostaminen. THL:n mukaan yhden laitosvuoden hinnalla perheelle voitaisiin järjestää yli seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä tai lähes 3 000 tuntia kotipalvelua.

Esimerkki positiivisesta kehityksestä löytyy Varkaudessa verrokkikaupunkina käytetyltä Imatralta. Imatralla perustettiin ns. hyvinvointineuvola, joka perustuu ennaltaehkäisevään työhön. Tällä toimenpiteellä pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä saatiin kääntymään laskuun, kuten myös lastensuojelun kokonaismenojen kasvu. Summalla, joka aiemmin meni laitospalveluihin, saatiin palkattua perhetyöntekijöitä. Nyt perhetyöntekijöitä 28 000 asukkaan kaupungissa on 18. Imatralaiset katsovat, ettei heillä yksinkertaisesti ole varaa laitostaa lapsiaan ja nuoriaan, koska he tulevaisuudessakin tarvitsevat toimintakykyisiä kansalaisia kaupunkiinsa.

Tällekin vuodelle Varkauden kaupunki on varannut 2 700 000 euroa lastemme ja nuortemme kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja vain 200 000 euroa avohoidon tukitoimiin. Varattujen euromäärien suhde kertoo painotusten suuruudesta. Lapsia ja nuoria laitostettaessa vedotaan siihen, etteivät avohoidon tukitoimet riitä. Kuinka ne riittäisivät, kun niitä ei ole tarjolla?

Eikö olisi aika tunnustaa se tosiasia, että meillä on varattu liian vähän resursseja ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja liikaa kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja ryhtyä toimeen asian korjaamiseksi?

 

18.12.2017

Olen kirjoituksissani ja puheissani kehottanut tarkkailemaan kriittisesti yhteistyökuvioita lastensuojelutyötä tekevien järjestöjen kanssa. Näissä sama taho auttaa lapsia ja samalla järjestää heille huostaanotot. Varkauden kaupunki ostaa SOS-lapsikylältä lakimiespalvelut kun vanhemmat, lapsi tai molemmat vastustavat huostaanottoa. Joku voisi sanoa, että pukki on laitettu kaalimaan vartijaksi.

Muilta osin en ole kritisoinnut lapsiperheissä tehtyä työtä ja toivon, että sille rahalle, joka laitetaan nyt LANUPE (lasten, nuorten ja perheiden) -hankkeeseen, tuottaisi hyvää tulosta perheiden hyväksi.

Varkaudessa ei ole resursseja erityislasten koulunkäyntiin. Heidän ei ole helppoa saada avustajaa, vaikka olisi diagnosoitu jokin pulma, vaikkapa oppimishäiriö. Erityislasten vanhemmat ovat lastensuojelun asiakkaina, vaikka kouluun annettava tuki olisi se, mitä heille tulee tarjota.

Erityislasten perheitä juoksutetaan Nikulassa ja tehdään lastensuojelun kotikäyntejä, mutta mitään konkreettista ei ole tarjota. Paraneeko lapsen oppimishäiriö sillä, että vanhempia seurataan? Vai helpottaisiko se, että lapselle järjestetään avustaja kouluun? Tänne niiitä käsipareja tarvitaan.

29.12.2017

Kaupungin rahaa palaa, eikä kukaan valvo.

Lastensuojelulaitoksiin joutuneet lapset ja lasten omaiset ovat olleet yhteydessä kertoen kokemuksistaan. Pahin ongelma laitoksissa on valvonnan puute. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miten lasta kohdellaan. Esimerkiksi lapset, joille lääkäri on määränyt psykiatrista hoitoa, eivät usein saa tarvitsemiaan hoitokäyntejä.

Lasten kaltoinkohtelu lastensuojelulaitoksissa ei ole uusi asia. Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolesta anteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. ”Virheistä on opittava, niistä on puhuttava ja varmistettava, ettei näin kävisi enää koskaan”.

Nyt kun tämän päivän lastensuojelun tilasta yritetään puhua, viranhaltijat pakenevat vastuutaan, meitä vaaditaan vaikenemaan ja huomio viedään tietoisesti muualle. Nykyajan huutolaislapset pahoinpidellään kierrättämällä heitä laitoksesta toiseen, psyykelääkitsemisellä, seksuaalisella hyväksikäytöllä jne.

"Hiljaisuuden aika suomalaisessa lastensuojelussa pitää olla ohitse. Lasta on kuultava." -Juha Rehula.

21.1.2018

Lastensuojelun trendit 2018:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018

"Lastensuojelun vakavat ja vuodesta toiseen jatkuvat oikeusturvaongelmat koskettavat jo satoja tuhansia suomalaisia. 

Silti lastensuojelusta puuttuvat edelleen riippumattomat tuomioistuimettutkimustieto,valvonta, seuranta, tulosvastuutoimivat avohuollon tukimuodot, oikeussuojakeinot perheille, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä ja kriittinen journalismi valtamedioissa


Älkää asiakkaat uskoko pötypuheita Hackneyn mallista, sosiaalihuollon tiedonhallinnasta tai perhekuntoutuksesta vaan vastustakaa lastensuojelumielivaltaa, tarkistakaa asiakirjanne, taltioikaa palaverit lastensuojelun kanssa ja ottakaa niihin aina asiamies/ tukihenkilö mukaan.

Ottakaa valokuvia ja kopioita valheellisista asiakirjoista ja litteroikaa äänitteet asiattomista palavereista.

​- Raportoikaa väärinkäytöksistä potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille, valveutuneille tutkijoille ja toimittajille, Aluehallintovirastolle,Valviralleeduskunnan oikeusasiamiehelle ja ulkomaisille ihmisoikeustoimijoille esim. NKMR:lleYK:n Lapsen oikeuksien komitealle ja Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle (Committee for the Prevention of Torture)

Boikotoikaa yrityksiä, yhdistyksiä , yksityishenkilöitä ja kampanjoita jotka rahoittavat lapsibisnestä ja pyrkivät kaventamaan kansalaisten jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa ja sananvapautta esim. varhaisen puuttumisen tai asiantuntijavallan kasvattamisen nimissä."

Tässä vielä pikaopas lastensuojelun asiakkaaksi joutuneelle: 

http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu

TALOUSARVIO 2017

Maanantai 12.12.2016 klo 22:06

KVALT 12-12-2016 RYHMÄPUHEENVUORO

Vuoden 2017 talousarvio- ja taloussuunnitelmakirja on selkiintynyt vielä entisestään ja on edeltäjäänsä vieläkin realistisempi. Iloksemme huomaamme, että niitä asioita, joita olemme pitäneet esillä, on saatu eteenpäin. Laiva kääntyy, vaikkakin hitaasti, oikeaan suuntaan.

Kaupunginjohtaja edellisessä kokouksessa totesi, ”perussuomalaiset, te tuotte hyvin usein esille tätä, että ei ole tehty säästöjä, että ei karsita oikeista asioista. Meidän tilanteemme on se että tuloista häviää yli kolme miljoonaa ensi vuoden puolella. Mistä se otetaan? Sitä ei oteta teatterin 400 000 euron avustuksesta. Mistä se otetaan? Olen tätä kysynyt teiltä. Ei ole tullut vastausta.”

Arvoisa kaupunginjohtaja. Tässä se tulee. Tässä tulee vastaus.

Säästöä on otettu toimimattoman lentoliikenteen tuista. Se on otettu Joutenlahden koulun purkukustannuksista, jotka olivat kaatumassa kaupungin piikkiin. Se on otettu Könönpellon koulun väistötilakustannuksista, jotka säästetään käyttämällä väistötilana Päiviönsaaren koulua alkuperäisen suunnitelman tilapäiskoulun sijaan. Se on otettu tyhjistä tarpeettomista kaupungin omistamista kiinteistöistä purkamalla tai huutokauppaamalla niitä. Nämä kaikki säästöt on tehty perussuomalaisten aloitteesta.

Näiden lisäksi on lukuisia asioita, joita ollaan esitetty, mutta jääty ilman riittävää kannatusta. Viimeisimpänä maakaupat Ahlstromin kanssa. Siinä hassattiin kaupungin talousmetsiä ja puoli miljoonaa silkkaa rahaa tonttiin, jonka jalostaminen valmiiksi teollisuustontiksi maksaa omaisuuden. Kuopio-Tahko -markkinointibrändissä roikutaan mukana saamatta tuloksia. Akkutehdasta en ilkeä enää edes mainita.

Ihmisiä pelotellaan kolmen miljoonan euron tulojen häviämisestä. Kun kysyin talousjohtajalta asiaa, menetys onkin yli neljä miljoonaa. Summa tulee verotuloista kuntaliiton laskelman mukaan 2,33 milj. e ja valtionosuuksista 1,71 milj. e, nämä yhteensä 4,04 milj.e.

Lisäksi toimintatuotoista jää perustoimeentulotuen valtionosuus 1,25 milj e pois toimeentulotuen siirtyessä Kelan hoidettavaksi 1.1.2017.

Tuntuu oudolle, että meidän tulee esittää tulot palveluihin, joita emme edes tarjoa!

Verotulojen menetyksestä syytetään taas kilpailukyky -sopimusta. Ja samalla sujuvasti unohdetaan säästöt, joita kiky tuo kunnalle. Unohdetaan, että kuntatyöntekijän maksamat verot ovat vähäisemmät kuin heidän palkkakulunsa sivukuluineen ja eläkemaksuineen. Täytyy muistaa, että kuntatyöntekijän palkka maksetaan verovaroista ja kun niitä ei tarvitse maksaa niin kunnan kulut pienenee. Siis tämä tuo kaupungille säästöjä, ei menoja, niin kuin meille annetaan ymmärtää.

Seuraavat säästökohteet lueteltiin siinä seminaarissa, josta valtuuston puheenjohtaja viime kokouksessa totesi että perussuomalaistenkin olisi hyvä olla paikalla. Kyllä oltiin paikalla ja kaikille, jotka nukkuivat siinä kohdassa kun perussuomalaiset ja sitoutumattomat esittivät oman ryhmätyönsä, tässä kertauksena:

- Toiminnassa kammataan läpi kaikki turhat ei lakisääteiset palvelut.

- poistetaan teatterin tuki, tai ainakin vähennetään

- suljetaan harjoitusjäähalli ja tehdään siitä avojääkenttä.

- tarkastellaan valtuuston ja hallituksen turhien kulujen karsiminen, kuten kalliiden seminaarien pitäminen ulkopaikkakunnalla.

- Vähennetään konsultointityötä.

- Maksulliset yleisötapahtumat, jotka eivät kohtuullisessa ajassa nouse omille siivilleen, tulisi lopettaa, kuten sampi & samppanja.

Jatkoimme. Että asiakasmaksuja ei koroteta. Kysyttäessä lomautuksista, vastasimme, että koko henkilöstöä ei pidä lomauttaa. On turha lomauttaa opettajia, varhaiskasvattajia, sairaanhoitajia tai perushoitajia. Meillä on lakisääteinen hoitajamitoitus. Sen sijaan johtoryhmä voisi katsoa miten paljon he voivat kantaa kortta kekoon. Meillä ei ole esim. kaupunginjohtajamitoitusta. Kyllä sieltä pystyy lomauttamaan.

Lisäksi totesimme, että sosiaalipuolen työntekijöiden toimintatapoihin on tultava muutos. Siellä hassataan suuria summia asiakasvastaisella toiminnalla. Tässä muistin virkistämiseksi ote sosiaaliasiamiehen selvityksestä. Selvityksestä käy ilmi, että kaikkein eniten yhteydenottoja Varkauden alueella on tullut lastensuojelutyöstä. Sosiaalityön osalta haasteena vaikuttaisi olevan asiakasta arvostavan kohtaamisen kehittäminen. Selvityksessä sanotaan, että työn arki on moni-ilmeistä ja kiireistä. Kuitenkin huonoon tai hyvään kohtaamiseen menee yhtä paljon aikaa. Nöyryys, luottamus ja asiakkaan aktiivinen kuuleminen ovat arvostavan kohtaamisen perusasioita. Asiakkaan voimavaroista varmistuminen on ydin asia sosiaalityössä. Luottamus avun saamiseen on tärkeä kuntalaisten turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä.

Olen joka vuosi, neljän vuoden ajan, tässä samassa tilanteessa, ottanut esille tämän saman asian ja esittänyt otettavaksi käyttöön Varkauden kaupungin asiakaspalvelijoiden tyytyväisyyskyselyt asiakkaille. Rasti ruutuun, kuultiinko minua vai eikö kuultu. Ja, kappas, sieltähän se, vihdoin viimein löytyy: talouskirja sivulla 12. LANUPE -hanke. Lasten, nuorten ja perheiden hanke. Tässä sanotaan: Konkreettisia mittareita ovat vuosittaiset lastensuojelun asiakasmäärät, huostaanotot ja korjaavien palveluiden tarve. Kuntalaiskokemusta ja hyvinvoinnin kehittymistä mitataan kuntalaiskyselyin. Neljän vuoden sitkeän jankuttamisen jälkeen tämä on nyt täällä. Moni ei arvaakaan, millaisia säästöjä toimintatapojen ja asenteen muutoksella saadaan.

Tässä samassa tilanteessa, jo neljän vuoden ajan, Perussuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet kuntayhteistyötä. Kuntayhteistyö on kirjattu kaupunkistrategian yhdeksi painopistealueeksi. Nihkeästi tai ei laisinkaan on otettu naapurikuntiin yhteyttä yhteisistä projektiehdotuksista. Kesäkuun ensimmäinen päivä, se oli toinen kerta näistä kolmesta seminaarista ulkopaikkakunnalla, pyysin selvittämään mahdollisuutta tehdä yhteistyötä naapuripaikkakuntien jäähallivuorotarjonnasta. Onko tilaa vai eikö ole? Jos ei ole, voitaisiko lisähalli rakentaa yhdessä?

Mikä sitten on muuttunut vuoden takaiseen? Katson viime vuoden puhettani.

Yhteistyö kaupungin ja yrittäjien välillä on parantunut. Ensimmäistä kertaa yrittäjät on kutsuttu neuvottelupöytiin keskustelemaan heitä koskevista asioista. Yksi tärkeimmistä asioista on paikallisen yrittäjyyden huomioiminen hankintoja tehtäessä. Tämä toteutuu vuoden alussa voimaan astuvan uuden hankintalain myötä. Uudistusten myötä pienten ja keskisuurten yritysten pääsy julkisiin hankintoihin helpottuu huomattavasti, kun hankinnat on jatkossa jaettava pienempiin osiin. Tämän myötä pk-yritykset voivat paremmin osallistua tarjouskilpailuihin ja myös menestyä niissä. Kokonaisuudessaan uudistus purkaa sääntelyä ja yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Uudistuksen myötä hankinnoissa on jatkossa myös nykyistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon laatu ja se, että ne tukevat esimerkiksi työllisyyttä, työoloja, terveyttä ja ympäristönsuojelua. Myös hankintojen valvonta paranee, kun kilpailu- ja kuluttajavirasto saa uudeksi tehtäväkseen valvoa julkisten hankintojen laillisuutta. Tähän asti keinot puuttua jopa laittomuuksiin ovat olleet puutteellisia.

Saimaa -brändistä puhutaan jo yleisesti ja yhteistyöhön on varattu määrärahaa.

Työllisyyspolitiikkaa on pohdittu isommalla porukalla. Vielä olisi toivonut työllisyyskeskustelua myös naapurikuntien kanssa. Mitä paremmin Joroisissa, Leppävirralla, Heinävedellä, Pieksämäellä tai Rantasalmella menee, sen paremmin Varkaus jaksaa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivottaa perinteistä joulua ja aina vain parempaa pöhinää vuodelle 2017.

Ja käyttäkää paikallisia palveluja! :D

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TALOUSARVIO 2017

Varkauden päihdetyön strategia

Maanantai 26.9.2016 - Tiina Grönlund

Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin 26.9.2016 Varkauden päihdetyön strategia äänin 32-11. Esitin, että strategia palautetaan uudelleen valmisteluun. Torsohan se on, mutta kelpasi muille paremman puutteessa.

Varkauden päihdetyön strategiassa on kerrottu, mitä yleisesti strategiaan kuuluu. Strategiassa on kerrottava mitä tehdään, mitä tehdään enemmän, mitä vähemmän. Mitkä ovat painopistealueet ja kuinka niihin päästään. Tämä nyt laadittu strategia ei kerro sitä, eikä ohjaa mihinkään.

Sivulla 6. KUVIO 5. esitetään graafisesti kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat verrattuna vertailukuntiin ja koko maan tilanteeseen. Esittelytekstissä selitetään kaaviota sanoen, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden osuus Varkaudessa (viides pylvässarja vasemmalta) on laskenut tai pysynyt samana vuodesta 2011 ja että Varkaudessa sijoitettujen osuus on ollut hieman maan keskiarvoa (viimeinen pylvässarja) korkeampi.

Kaaviota kun tulkitsee oikein, niin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus Varkaudessa on 50% suurempi kuin koko maassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos saman kokoisessa kaupungissa on sijoitettu kaksi lasta, täällä on sijoitettuna kolme. Tämä on järkyttävää! Vaikea uskoa, että me varkautelaiset olemme niin poikkeavaa porukkaa muuhun maahan nähden, että tämä selittyisi sillä. Eikä missään tapauksessa voida sanoa, että sijoitettuja on hieman enemmän kun keskimäärin koko maassa, jos heitä on 50%. Tällainen virheellinen ja harhaanjohtava lausunto strategiassa olisi ollut ehdottomasti korjattava.

Olihan siellä paljon muitakin kirjoitus- ja asiavirheitä.

Kyse on tärkeästä asiasta. Suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä tulisi laatia erittäin huolellisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päihdetyö strategia

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Maanantai 26.9.2016 - Tiina Grönlund

Vihdoinkin se on tässä! Useita kertoja peräämäni asiakirja. Jo oli aikakin! Varkaudessa on ollut päivittämättä lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuodesta 2012 saakka.

Viimeisimmästä sosiaaliasiamiehen selvityksestä käy ilmi, että kaikkein eniten yhteydenottoja Varkauden alueella on tullut lastensuojelutyöstä.

Sosiaalityön osalta haasteena vaikuttaisi olevan asiakasta arvostavan kohtaamisen kehittäminen. Selvityksessä sanotaan, että työn arki on moni-ilmeistä ja kiireistä. Kuitenkin huonoon tai hyvään kohtaamiseen menee yhtä paljon aikaa. Nöyryys, luottamus ja asiakkaan aktiivinen kuuleminen ovat arvostavan kohtaamisen perusasioita. Asiakkaan voimavaroista varmistuminen on ydin asia sosiaalityössä. Luottamus avun saamiseen on tärkeä kuntalaisten turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä.

Lastensuojelussa vanhemmat ovat toivoneet oman osallisuutensa lisäämistä.

Hyvinvointisuunnitelman kohdassa 5.1. on yhteenveto palvelujärjestelmän vahvuuksista ja haasteista. Lasten ja perheiden kanssa toimivat luettelevat kohdassa VAHVUUDET asioita, joita sosiaaliasiamiehen selvityksessä asiakkaat ovat luetelleet puutteena. Tässä on siis selkeä näkemysero palvelua käyttävien asiakkaiden ja palvelun tarjoajan välillä.

Myös heikkouksia on tunnistettu, mutta niille ei ole tehty mitään. Mahdollisuuksiin on kirjattu mm. asiakkaan kuuleminen ja osallistaminen palveluiden kehittämiseen. Olen aiemminkin sanonut ja tulen jatkossakin peräämään asiakaspalautteita. Onko liikaa vaadittu, jos tapaamisen päätteeksi pyydetään asiakasta laittamaan rasti ruutuun kuultiinko minua vai eikö kuultu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on lause: ”Varkauden kaupunki on pystynyt tuottamaan ja ylläpitämään vuonna 2015 kohtuullisen hyvää palvelutasoa kaikkien toimialojen palvelujen osalta.” Sosiaalitoimen osalta tämä lause ei valitettavasti pidä paikkaansa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Pakolaiskeskustelua

Maanantai 23.5.2016

KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2016 § 30 KIINTIÖPAKOLAISTEN OTTAMINEN VARKAUTEEN.

TIINA GRÖNLUNDIN KANNATUSPUHEENVUORO PEKKA KEDON ESITYKSEEN AIKALISÄSTÄ.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen 11.5.2016 totesi Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliiton järjestämässä kuntapäivätilaisuudessa Pieksämäellä, että

Valtion korvaukset ovat jääneet ratkaisevasti jälkeen kotouttamisen todellisista kustannuksista. Kunnat eivät mielellään ota turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia, koska haluavat kantaa oman vastuunsa ja myös tältä osin hoitaa talouttaan vastuullisesti.

Ja että kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin tarvittaisiin noin 40-50 prosentin korotus.

Koskinen odottaa myös työvoimahallinnolta lisätoimia kotoutettavien kotoutumiskoulutukseen ja työllistämiseksi. Hän muistutti, että maahanmuuttajat tarvitsevat paljon henkilökohtaista palvelua.

- Sen lisäksi, että kartoitetaan eri alueiden asunto- ja koulutuspaikkatilanteet, on alueella pystyttävä järjestämään riittävästi kotoutumiskoulutusta sekä työllistymispalveluja.

Miksi Varkauden tulee ottaa aikalisä pakolaiskysymyksessä?

Talousarviossa ei ole varattu kuluvalle vuodelle määrärahoja pakolaisten aiheuttamille lisäkustannuksille.

Valtuuston hyväksymä talousarviokirja s. 8. :”Varkauden kaupungin talousarviossa ei ole tähän saakka varattu resursseja erikseen kotouttamiselle ja erityisesti maahanmuuttajien palveluihin, vaan palvelut on hoidettu osana perustoimintoja. Kunnan vastuulla olevat kotouttamistoimet edellyttäisivät kuitenkin määrärahavarausta, mikäli kaupunki päättää vastaanottaa kiintiöpakolaisia tai muita maahanmuuttajia. Lisäksi kotouttamiseen liittyen olisi tunnistettava henkilöstön koulutustarpeita, koulutusta kotouttamisen ja maahanmuuttajatyöhön olisi tarpeen järjestää poikkihallinnollisesti. Mahdollinen sopimus pakolaisten vastaanottamisesta edellyttäisi myös henkilöresurssien lisäämistä ohjaustyöhön sekä määrärahavarauksia muun kotouttamista tukevan toiminnan järjestämiseen. Kuntaan osoitettujen henkilöiden palveluiden järjestäminen tulisi myös huomioida toimialoilla vuosittaisessa talousarviossa.” Kun nyt tässä esitetään kiintiöpakolaisten ottamista, muistutan, että tätä asiaa ei ole otettu huomioon talousarviossa.

Kuntalaki §65: Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Ja tässä pykälässä tätä asiaa ei päätetä.

Varkaudessa lastensuojelu on edelleenkin retuperällä. Sijaishuollon kustannukset olivat v. 2015 yhteensä n. 2.2 milj.eur. jo meidän omista lapsista. Olemme saaneet toistuvasti huomautuksia avilta lastensuojelusta ja toimeentulotukihakemusten käsittelystä. Kaupungin vastineissa on vedottu resurssipulaan. Kun näitä asioita ei ole pystytty nykyisten asukkaiden osalta kunnolla hoitamaan, tulisi pidättäytyä uusista asiakkaista ennen kun resurssit on saatettu ajan tasalle. Muutoin nykyiset avuntarvitsijat joutuvat väistämättä odottamaan entistä pidempään omaa vuoroaan, monet kenties liian kauan. Sama koskee terveydenhuollon palveluja.

Varkaudessa on vaikea työllisyystilanne. Yrittäjiä huudetaan apuun kovan työttömyyden vuoksi. Aivan varmaa on, ettei työllisyys lähde nopeasti kasvuun. Kyllä ensisijaisesti meidän omille työttömille tulee löytyä työtä ja ponnistukset tulee keskittää työllisyyden parantamiseen.

Nyt näyttää siltä, että pakolaiskysymys on valmisteltu mutu-pohjalta ilman, että aiheutuvia kokonaiskustannuksia on viitsitty selvittää. Meitä ei pakota kukaan ottamaan pakolaisia. Meidän kannattaa lykätä päätös sellaiseen ajankohtaan, että ehditään valmistautua ja on varaa hoitaa asiat kunnolla.

Kuopion 65 pakolaiseen verrattuna 30 kiintiöpakolaista Varkauteen on suuri määrä. Oikeampi olisi vajaat 10 Varkauden kokoiseen kaupunkiin, asukasmäärään suhteutettuna.

***********************************************************

Valtuuston kokouksessa todettiin usealla suulla, että kyllä rahaa on. Miksi sitten jonotetaan kolme viikkoa lääkäriin pääsyä? Tai miksi nuori ei pääse psykiatriseen hoitoon?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolaiset, Varkaus

Ponsiesitys

Maanantai 29.9.2014 klo 21:42

Tiina ihmemaassa.

Varkauden kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin uuteen yhtenäiskouluun siirtyminen ja siihen liittyvät päiväkotiratkaisut. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen. Sen sijaan yllätyksekseni esittämäni ponsi hävisi äänestyksessä 25/17, yhden äänestäessä tyhjää.

Ponsiesitys tehtiin oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi uudessa suurkoulussa ja oli mielestäni järkevää varautumista sen tuomiin haasteisiin. Suuressakin koulussa opetusryhmien pitäminen suositusten rajoissa takaisi opetuksen riittävän tason. Ryhmäkoon kasvaessa liikaa vaikeudet lisääntyvät radikaalisti.

Hylkäämällä ponsi mahdollistettiin opetusryhmien kasvattaminen kohtuuttoman isoiksi, sosiaali- ja terveyspalveluiden, muun henkilökunnan ja valvonnan sekä liikenneturvallisuuden laiminlyönti säästöjen nimissä.

Eniten minua hämmästytti se, että myös vieressäni istunut opettaja äänesti mm. ryhmäkokojen rajoittamista vastaan.

KVALT 29.9.2014 PONSIESITYS

§56 Uuteen yhteinäiskouluun siirtyminen ja siihen liittyvät päiväkotiratkaisut

Hyväksyttäessä esitys kaupunginvaltuusto edellyttää, että

1. Alueen liikennejärjestelyt järjestetään siten, että liikenneturvallisuus huomioidaan

2. Henkilökuntaa ja valvontaa on riittävästi. Uudelta koululta tulee löytyä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ml. koulupsykologin palvelut.

3. Opetusryhmien koot mitoitetaan perusopetuksen laatukriteerien suositusten mukaan.

Tämä esitys ei saanut valtuuston enemmistön kannatusta. Miksi?

Tiina Grönlund

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varkaus, ponsi, 29.9.2014, koulu, KVALT, Tiina Grönlund

Varkauden yleinen kiinteistöveroprosentti 2014

Maanantai 11.11.2013 - Tiina Grönlund

Varkauden kaupunginvaltuusto 11.11.2013

§ 80

Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2014

Varkauden yleinen kiinteistöveroprosentti (0,95%) on jo nyt yli maan keskiarvon (ka. 0,92%).

Se on myös korkeampi kuin ympäristökunnissa: Joroinen 0,85%, P-mäki 0,9%, R-salmi 0,92%, L-virta 0,83%. Korotusesitys 1,35%:iin veisi sen aivan omalle tasolleen.

Varkauden yleinen kiinteistöveroprosentti on jo ennen korotusta korkeampi kuin lähikunnilla. Korotuksen jälkeen ero on valtava. Kuinka Varkauden kaupunki aikoo kilpailla asiakkaista kaupunginhallituksen esittämällä kiinteistöveronkorotusstrategiallaan? Vaarana on yritysten toimitilarakentamisen ohjautuminen Varkauden sijaan lähikuntiin, joissa kiinteistöistä aiheutuvat kiinteät kulut rasittavat vähemmän. Samalla myös työllistävä vaikutus jää pääosin yrityksen sijaintikuntaan.

Lisätulojen kartuttamiseksi Varkauden kaupunki pyrkii myymään vuokratontit. Jos yleinen kiinteistöveroprosentti korotetaan, halukkuus tontien lunastukseen vähenee. Myöskin investointi-into laskee. Harvalla täysjärkisellä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavalla lienee halukkuutta hankkia huippuunsa verotettua kiinteistöä tai tonttia taantuman kourissa kamppailevasta kaupungista, jossa vapaita toimitiloja on enemmän kuin tarpeeksi. Seurauksena voi olla varkautelaisten kiinteistöjen hintojen lasku tai suorastaan niiden arvon romahtaminen.

Varsinkin maaseudulla mutta myös yrittäjillä on paljon kiinteistöjä. Lakkautettujen maatilojen, yrittäjien hallien ja tyhjien kiinteistöosakeyhtiöiden omistajat pakotetaan luopumaan omaisuudestaan korottamalla kiinteitä kustannuksia kiinteistöveroprosenttin muodossa. Köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu, kun omaisuus joudutaan myymään alihintaan. Veropolitiikalla tulisi kannustaa yrittäjyyttä, eikä päinvastoin, kuten kaupunginhallitus esittää.

Sama raha kun mitä yleisestä kiinteistöveronkorotuksesta saataisiin, saadaan poistamalla maanhankinta. Kunnan tulee nyt pidättäytyä uusista maanhankinnoista ja -lunastuksista. Kaavailtujen maahankintojen yhteissumma vastaa lähes puolen %:n tuloverokorotusta. Kaupungilla on 500 ha käyttämätöntä maata, josta riittää myös teollisuuden tarpeisiin, joten mikään ei tue lisämaan hankintaa tällä hetkellä. Maanhankinta on riskisijoitus veroprosentin kustannuksella. Lisäksi maanhankinta ei ole kunnan lakisääteinen velvoite, joten siitä voidaan pidättäytyä.

Kun hintaa nostetaan, oletetaan saatavan tilalle jotain parempaa. Kysynkin: Mitä ihmiset joiden kiinteistöveroa nostetaan, saavat kiinteistöveron nostosta?

Tiina Grönlund (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varkaus, kiinteistöveroprosentti,

Yrittäjäpaneeli 7.8.2012

Tiistai 7.8.2012 - Tiina Grönlund

Savon yrittäjien, eduskuntapuolueiden, kuntien ja yrittäjäyhdistysten järjestämä Yrittäjyys tuo elinvoimaa -kiertue järjestettiin tiistaina 7.8. Varkaudessa. Paneeliin osallistuivat Kimmo Leskinen (vihr.), Juha Nissilä (kesk.), Risto Husu (kok.), Mika Hentunen (sdp.), Esa Tuovinen (kd.) ja allekirjoittanut (ps.).

Paneelikeskustelun juonsi Warkauden Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki.

Mielessäni olin toivonut, että paneeliin osallistujat olisivat yrittäjiä, mutta ainoa yrittäjä lisäkseni oli vihreiden Kimmo Leskinen. Tarkoitushan oli keskustella yrittäjien asoista, ja nyt siellä puheenvuoroja käyttivät henkilöt joilla ei yrittämisestä tänä päivänä ole henkilökohtaista kokemusta. 

Olimme yllättävän monista asioista samaa mieltä. Päälimmäinen viesti kaikilta oli se, että pienet ja keskisuuret yritykset oli unohdettu Varkaudessa ja se, että Navitas Kehitys ei ole onnistunut toiminnassaan. Varkaudesta puuttuu kaupungin ja yrittäjien yhdessä laatimat elinkeinopoliittiset tavoitteet ja että yrityksille ei ole annettu mahdollisuutta osallistua kaupungin järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottamiseen. Lisäksi kaikki kaipasivat vanhan ajan elinkeinoasiamiehen panosta ja jalkautumista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Omassa puheenvuorossani otin esille yritysten tukemisen. Olen työskennellyt sekä suurissa että pienissä yrityksissä. Kun suuri yritys pyytää rahaa, se saa sitä. Kun pieni yritys pyytää rahaa, sille tarjotaan koulutusta. Jos edes osa siitä rahasta, joka jaetaan nyt suuryrityksille, kohdennettaisii olemassa oleviin pieniin yrityksiin, mitä se loppupelissä tuottaisi? Yrityksen toiminta jatkuisi ja mahdollisesti laajenisi. Tätä kautta syntyisi uusia työpaikkoja, kunnan verotulot lisääntyisivät, alueen elinkeinorakenne monipuolistuisi ja vahvistuisi, mikä puolestaan houkuttelisi kuntaan uusia asukkaita. Pieni yritys on myös turvallinen sijoitus. Monikaan meistä ei ole valmis pakkaamman laukkujaan ja muuttamaan yrityksensä kanssa Kiinaan.  

Kommentoi kirjoitusta.