Yhteystiedot

gronlund.tiina(at)gmail.com

p. 044 5564 595

www.tiinagronlund.com

Varkauden Perussuomalaiset ry

Lehtikirjoituksia

10.9.2019Kun ei rahat riitä jukolautaLue lisää »4.6.2019Ja mitä sanoo Liiton MiesLue lisää »7.4.2019Kiva vai kova koulu?Lue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:49244 kpl

Oleellinen juttu

Perjantai 23.3.2018 klo 9:30 - Tiina Grönlund

WL 13.3.2018

Se oleellinen juttuhan tässä on se, ...

... että ihmiset pääsis lääkäriin, saatais tää lastensuojelu pelaamaan ja ikäihmisten hoivapalvelut toimimaan”, kiteyttää SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne uudistuksen tavoitteen A-Studion Sote-keskustelussa (8.3.2018). Lastensuojelun ongelma tunnistetaan ja tunnustetaan siis SDP:n korkeinta poliittista johtoa myöten.

Lapsiasianvaltuutetun vuoden 2018 raportin eduskunnalle otsikko kuvaa lastenasiain nykytilaa: ”Hyvinvointivaltion alisuoriutumisesta lapsipolitiikan uudistamiseen. Lasten ja koko yhteiskunnan parhaaksi.”

Keskustelu ennaltaehkäisevän perhetyön toimivuudesta ja lastensuojelusta käy myös Varkaudessa kuumana. Kaupunginvaltuusto sai lisäselvityksiä asiasta 26.2.2018. Esityksissä ja seuranneissa puheenvuoroissa yhdeksi tärkeäksi nimittäjäksi nousi resurssien puute tai oikeammin niiden väärä kohdentaminen.

Sen sijaan, että lapsi lääkärin diagnosoiman pienluokkaopetusta vaativan tarkkaavaisuushäiriön vuoksi pääsisi pienryhmään, koko perhettä juoksutetaan perheneuvonnassa ja kotiin tehdään lastensuojelun kotikäyntejä. Lastenpsykiatrille on puolen vuoden jono. Sijaishuoltoon joutuu lapsia, jotka tarvitsisivat terveydenhuollon palveluita tai kouluavustajaa. Lastensuojelun kuormittaminen ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei ole keino ratkaista terveydenhuollon tai sivistystoimen palveluiden puutteita.

Varkauden panostukset ennaltaehkäisevään perhetyöhön ovat olleet oikeansuuntaisia ja mm. kotiapuun ollaan melko tyytyväisiä. Kipukohtia löytyy erityisesti lastensuojelun asiakkaiksi joutuneilta ja tällaisia perheitä onkin ollut suoraan yhteydessä kirjoittajaan.

Osassa tapauksia asiakas on lopulta saanut mielipiteensä kuuluviin ja on päästy lapsen kannalta parhaaseen lopputulokseen. Valitettavasti olen myös joutunut todistamaan toimintaa, joka on selkeästi ristiriidassa lapsen edun, lain ja sosiaalihuollon eettisten vaatimusten kanssa.

Asiakirjoja on pyydetty allekirjoittamaan niissä mainittuja liitteitä näyttämättä. Perheelle on sanottu: ”Voitte olla mitä mieltä tahansa, me teemme mitä haluamme”. Raskaisiin toimii on ryhdytty hätäisesti, esimerkiksi epäily niskavilloista nappaamisesta on johtanut kaikkien lasten viemiseen virkavallan toimesta dramaattisesti kesken koulupäivän sijoitukseen. Toimenpiteet ovat perheille henkisesti rampauttavia ja kaupungille taloudellisesti kalliita.

Liian usein olen kuullut: ”Jos olisin tiennyt mitä yhteydenotosta lastensuojeluun seuraa, olisin jättänyt sen tekemättä.” Lastensuojelussa reilu peli viranomaisten taholta on koko toiminnan avain.

Me valtuutetut voimme kehittää asioita parempaan suuntaan vain tunnistamalla nykytilanteen. Tähän tarvitsemme lisää palautetta nuorilta itseltään, lasten vanhemmilta ja lastensuojelun asiakkailta. Ole tarvittaessa rohkeasti yhteydessä Varkauden Perusturvalautakuntaan tai suoraan valtuutettuihin, jotta saat äänesi kuulumaan.

Varkaudessa SDP:llä on paljon valtaa. Jos sitä käytettäisiin, saataisko tää lastensuojelu pelaamaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, Varkaus, SDP

Lastensuojelu Varkaudessa

Lauantai 3.3.2018 - Tiina Grönlund

KVALT 26.2.2018 Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy lapsiperheiden palveluissa

Puheenvuoroni on noin puolessa välissä tallennetta

Varkaudessa on lisätty lapsiperheiden tukipalveluita. Tämä on hyvä asia. Koulusta löytyy kasvatusohjaajia, kuraattoreja, psyykkari, terveydenhoitajia ja nuoremmille on neuvolat. Vanhemmille on tarjolla perhetyötä ja keskusteluapua, perhekumppani.

Osa perheistä on tyytyväisiä nykyisin kotiin annettaviin palveluihin. Kotipalveluiden antama apu koetaan pääsääntöisesti tarpeelliseksi ja tervetulleeksi eli kotipalveluihin tehty satsaus näyttää onnistuneelta.

Muualla sen sijaan on vielä paljon parantamista.

Kouluissa erityislasten palvelut ovat meillä anteeksiantamattoman huonoissa kantimissa.

Esimerkiksi lapsi, jolla lääkäri oli diagnosoinut pienluokkaopetusta vaativan tarkkaavaisuushäiriön ei päässyt tilanpuutteen vuoksi pienryhmään. Sen sijaan perhe joutui lastensuojelun asiakkaaksi. Vanhempia juoksutetaan Nikulassa ja kotiin tehdään lastensuojelun kotikäyntejä. Uskooko joku todella, että lapsen pulma paranee näillä toimenpiteillä? Mitä mieltä olette asiasta?

Voisiko lapsen pääsy pienryhmään olla maalaisjärjellä ajatellen oikeampi ratkaisu?

Varkaudessa ei ole resursseja erityislasten koulunkäyntiin. Heidän ei ole helppoa saada avustajaa, vaikka olisi diagnosoitu jokin pulma, vaikkapa oppimishäiriö. Pienluokkapaikkoja ei ole tarjolla tarpeellista määrää.

Tilannetta helpottaisi se, että perustettaisiin lisää pienluokkia, luokkakokoja pienennettäisiin tai edes palkattaisiin kouluavustajat isoihin luokkiin. Tässä meillä on tekemisen paikka.

Koululta olen saanut viestiä, että oppilashuollon tarjoamat resurssit eivät riitä kuin pakollisiin toimiin. Psykologin tutkimuksiin on puolen vuoden jonot ja kuraattoreillakin kalenterit ovat melko täynnä.

Lasten terveydenhuolto ei muutenkaan ole sillä mallilla, kun sen kuuluisi olla. Erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian ongelmia ei osata hoitaa. Lapset eivät pääse oikeisiin tutkimuksiin riittävän ajoissa, jos ollenkaan. Esim. ADHD-diagnoosia ei voida tehdä pelkästään kyselylomakevastausten perusteella ilman tarkempaa diagnostista arviota. Näin kuitenkin Varkaudessa toimitaan.

Tukitoimet puuttuvat, eikä terapiaa ole tarjolla. Lapsia lääkitään liikaa. Yleensä lääkehoito on ainoa hoitomuoto, kun sen tulisi olla viimeisin tukitoimien jälkeen.

Aivan tuore kuntakysely (Suomen Kuntaliitto 2017) antaa lastensuojelusta lohduttoman arvion:

”Terveydenhuollon, erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun rajapinnan ongelmat

ovat kestäneet vuosikymmeniä. Kuluneen viiden vuoden aikana tilanne näyttää huonontuneen

entisestään.

• Ongelmaan haettiin ratkaisua jo vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa lastensuojelulain

uudistuksessa, jossa säädettiin terveydenhuollon erityisistä velvollisuuksista järjestää lapsen

tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaina oleville.

• Vaikuttaa siltä, että syntynyttä tilannetta ei pystytä korjaamaan lainsäädännöllä, koska

kysymyksessä näyttäisi olevan syvään juurtunut hoitokäytäntö, joka on rakentunut

palvelujärjestelmään pitkän ajan kuluessa. » Käytännön jatkaminen ei ole inhimilliseltä kannalta

katsoen toivottavaa eikä se ole myöskään kustannustehokasta, sillä sijaishuolto on erittäin kallista.

Kunnat käyttävät siihen vuosittain lähes 750 milj. euroa.”

Voin vakuuttaa, ettei tilanne Varkaudessa ole yhtään parempi. Vanhat menettelytavat istuvat sitkeässä. Mistäkö tiedän?

Perheet ovat olleet yhteydessä minuun ja kertoneet kokemuksistaan. Olen lukenut läpi asiakaskertomuksia ja seurannut toimintaa käytännössä. Lastensuojelun asiakkaina olevat perheet ovat pyytäneet minua tukihenkilökseen tapaamisiin ja olen joutunut katsomaan, kuinka Varkauden kaupungin sosiaalityö hoitaa asiakkuuksiaan. Olen törmännyt toimintatapoihin, jotka eivät ole tätä päivää.

  • Asiakkaiden kuulemistilaisuudet ovat olleet näennäisiä. Sosiaalityöntekijä ei ole perehtynyt asiakkaan asioihin, asiantuntijoiden antamat lausunnot asiasta ovat lukematta ja on kiire. Lasten kuulemisia ei ole järjestetty lainkaan.

  • Kun asiakas pyytää saada lastensuojelun kirjaukset kirjallisina, siihen saattaa mennä kuukausi. Kirjaukset saattavatkin sitten olla yllätyksellistä luettavaa.

  • Asiakkaalle on tarjottu allekirjoitettavaksi lausuntoa, jossa heidän mainitaan tutustuneen asiaan liittyviin asiakirjoihin vaikka näin ei ole ollut. Kun he asiakirjat pyydettyään, ovat tutustuneet niihin on niissä ollut korjattavaa. Lisäksi joukossa on ollut muiden asiakkaiden papereita.

  • Perheelle on sanottu, - Olette mitä mieltä tahansa, me teemme mitä haluamme.

  • Asiakkaille järjestetään shokkeja tekemällä kiirellisiä sijoituksia, vaikka siihen ei ole aihetta.

  • Laitokseen lähtö voi olla hyvinkin näyttävä. Eräässä tapauksessa vanhempi ja lapsi tulivat sovitulle käynnille koulukuraattorille. Sosiaalityöntekijät piilottelivat verhojen takana ja lapsi lähti laitokseen poliisien antaessa virka-apua.

  • Perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksista raportoituihin epäkohtiin ei puututa lain edellyttämällä tavalla. Vastataan: ”Ei kuulu mulle”, ”En voi auttaa”.

Jos kotihoidon antamaan palveluun ollaankin perheissä pääsääntöisesti tyytyväisiä, ovat sosiaalitoimen vierailut herättäneet ihmetystä. Lapsia viedään toiseen huoneeseen, jossa valvomattomissa olosuhteissa ventovieras kyselee heiltä, onko sinua potkittu, onko sinua kuristettu, tukistettu jne. Monelle lapselle nuo kuulustelut ovat hämmentäviä. Perheelle näistä kuulusteluista seuraukset saattavat olla kohtalokkaita. Liian usein olen kuullut: - Jos olisin tiennyt, mitä yhteydenotosta lastensuojeluun seuraa, olisin jättänyt sen tekemättä. Monet perheet ovat menettäneet täysin luottamuksensa lastensuojelun toimintaan.

Lukemani, kuulemani, näkemäni ja kokemani on vakuuttanut minut siitä, että asialle on tehtävä jotain. Se on näiden perheiden, lasten ja meidän kaikkien etu.

Lasten kaltoinkohtelu lastensuojelulaitoksissa ei ole uusi asia. Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolesta anteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. ”Virheistä on opittava, niistä on puhuttava ja varmistettava, ettei näin kävisi enää koskaan”.

Myös lastensuojelulaitoksiin joutuneet lapset ja lasten omaiset ovat olleet yhteydessä minuun kertoen kokemuksistaan. Pahin ongelma laitoksissa on valvonnan puute. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miten lasta kohdellaan. Esimerkiksi lapset, joille lääkäri on määrännyt psykiatrista hoitoa, eivät usein saa tarvitsemiaan hoitokäyntejä.

On lapsen sijoittaneen kunnan tehtävä valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshoitoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.

Saadakseni selvyyden mitä ostetaan ja mihin hintaan olen pyytänyt saada nähdä lastensuojelun ostopalvelusopimukset kyseisten laitosten kanssa. Tästä on sopimusten henkilökohtaisuuteen vedoten kieltäydytty. Olenkin pyytänyt sopimusmallia, josta henkilötiedot on poistettu tai edes valmista sopimusmallia, jonka pohjalta sopimukset laaditaan. Vielä en ole saanut. Tulee mieleen, onko näitä sopimuksia edes olemassa, ja piikki on auki.

Lastensuojelumme nykytilassa varkautelaisen lapsen vaara joutua lastensuojelulaitokseen on hälyttävän suuri, joten meidän täytyy varmistaa, että hän saa edes itselleen kuuluvat palvelut.

Seppo Lehto itse on todennut, ettei hän ole sosiaalitoimen vaan terveyspuolen asiantuntija. Terveyspuolessa on ihan tarpeeksi tekemistä yhdelle henkilölle. Lisäksi hän on todennut luottavansa sosiaalityöntekijöihin, eikä aio puuttua heidän tekemisiinsä tai tekemättä jättämisiinsä. Pelkästään tämän perusteella olisi sosiaalitoimen kehittämiseen palkattava muutosjohtaja, joka hallitsee alan ja jolla on kokemusta kyseisen organisaation kehittämisestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu

Lastensuojelusta

Tiistai 19.12.2017 klo 2:19

Lastensuojelu ja huostaanotto

11.02.2014

Lastensuojelu ja huostaanotot

(WL 12.2.2014)

Varkauden kaupungin päättäjillä on erityinen huoli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, sanotaan valtuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa. Myös yksityisillä henkilöillä syntyy suuri huoli lukiessaan kirjoituksia huostaanotoista ja katsoessaan You Tube -videoita perheen ja lastensuojelun välisistä tapaamisista. Oulun tapauksen taustoihin perehtynyt kirjailija-toimittaja Maria Syvälä toteaakin, että jos kyseiseltä perheeltä voidaan ottaa lapsia pois, ne voidaan viedä keneltä tahansa!

Lasten ja perheiden juridisena avustajana toiminut varatuomari Leeni Ikonen, joka on seurannut lastensuojelua läheltä kahden vuosikymmenen ajan kantaa puolestaan huolta oikeussuojan puutteista.

Lastensuojeluasioissa suurta roolia näyttelevät sosiaalityöntekijät. Lastensuojelun työntekijät käyttävät merkittävää julkista valtaa, jossa he yksipuolisesti päättävät kansalaisen eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista. On huomattu, että keskustelutilaisuuksissa perheen näkökulmaa ei pääsääntöisesti huomioida, vaan keskustelut ovat lähinnä sosiaalityöntekijän käskytystilaisuuksia, mikä tietenkin johtaa kansalaisten tyytymättömyyteen heitä koskevissa asioissa.

Nyt lastensuojelutyöntekijät tiimeissään keskustelevat asioista, jotka liian usein perustuvat yksittäisen sosiaalityöntekijän kirjauksiin ja näkemyksiin. Nämä näkemykset eivät välttämättä pidä paikkaansa, mutta muuttuvat järjestelmään kirjattuina tosiksi keskustelun ja jatkotoimenpiteiden pohjaksi.

Heikkolaatuisella työllä on kauaskantoiset vaikutukset. Virheellisesti, lainvastaisesti tai lapsen edun vastaisesti tehdyt huostaanotot jättävät elinikäiset traumat ja ongelmat niin lapselle kuin perheellekin. Yksikin lapsen edun vastainen huostaanotto seurauksineen voi maksaa kunnalle useita satoja tuhansia euroja. Onko järkeä käyttää niukkoja rahavaroja turhiin huostaanottoihin, jotka eivät ole kenenkään edun mukaisia?

Mielestäni on aika herättää kriittinen keskustelu lastensuojelun toimivuudesta ja suunnasta omassa kunnassamme. Lastensuojelun laatuun kannattaa panostaa. Asiakaspalautteen kerääminen ja sen asiallinen tarkastelu ohjaa oikeille työtavoille. Myös ulkopuolisen tarkkailijan käyttöä asioiden oikeellisuuden varmistamiseksi kannattaa harkita. Meidän on kyettävä perheiden hyvinvointia lisäävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan sen sijaan, että resurssien väärän kohdentamisen vuoksi laitostamme lapsiamme ja nuoriamme.

Lastensuojelu kaipaa muutosta

23.02.2014

Lastensuojelu kaipaa muutosta

(WL 23.2.2014)

Sekä Mia Hahtala (WL 16.2.) että Riitta Mentula-Hyvärinen (WL 18.2.) esittävät kirjoituksissaan lastensuojelun ideologiaa ja lastensuojelulain pykäliä. Lakia tulisikin noudattaa siten, kuin lainlaatija on sen tarkoittanut. Huhut, oletukset, omat mielipiteet ja asioiden vääristely eivät löydy lastensuojelulaista. Näistä saamme kuitenkin liian usein kuulla huostaanottojen yhteydessä. Virkamiestyön pitää perustua tosiasioihin.

Mia Hahtala väittää, että lain olemassaolo takaa sen noudattamisen. Valitettavasti myös muulla kuin lain edellyttämällä tavalla toimitaan. Esimerkkinä otettakoon lastensuojelulaki § 12, joka velvoittaa, että jokaisessa kunnassa tulee olla lastensuojelusuunnitelma. Varkaudesta ei tätä kirjoitettaessa löydy voimassa olevaa lastensuojelusuunnitelmaa.

Riitta Mentula-Hyvärinen kirjoittaa, että lastensuojelua on syytetty turhista huostaanotoista ja toisaalta kritisoitu liian myöhäisestä puuttumisesta. Molemmissa tapauksissa pohjalla on sama ongelma. Asiakasta ei kuunnella. Se on huonoa lastensuojelutyötä.

Riitta Mentula-Hyvärisen mukaan huostaanoton oikeellisuuden arvioi viime kädessä hallinto-oikeus. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden emeritus-professori J.P. Roosin näkemys on juuri päinvastainen. Hän toteaa etteivät hallinto-oikeudet ole näytöstä kiinnostuneita tuomioistuimia. Ne katsovat vain onko prosessi mennyt oikein. Hallinto-oikeus ei yleensä ota kantaa siihen onko huostaanotto tai kiireellinen sijoitus tarpeellinen. Sen päätöksen tekevät lastensuojelun työntekijät.

Hyvän kuvan kansalaisten oikeusturvan puutteesta huostaanottotilanteissa antavat hallinto-oikeuteen menevät tapaukset, joissa sekä vanhemmat että lapset vastustavat huostaanottoa. Huostaanottoasian ratkaisee hallinto-oikeus sosiaalitoimen tekemän huostaanottohakemuksen perusteella ja vain harvoin asia ratkeaa perheen eduksi.

Kelan tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle siirretyistä valtaosa syrjäytyy, ei suorita koulua ja joutuu päihde- tai rikoskierteeseen. Teineinä kodistaan siirretyistä pojista yli 3/4 on vielä nuorina aikuisinakin vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoksiin siirretyistä pojista oli vielä 23-24 -vuotiaina neljäsosa joko eläkkeellä tai työttömänä.

Vuonna 1990 Suomessa sai kaikkiaan 80 000 perhettä ennaltaehkäisevää kunnallista kotiapua, tänä päivänä enää 9 000 sai kotiapua. Tästä löytyy yksi syy huostaanottojen lisääntymiseen. Tässä asiassa paluu menneisyyteen olisi järkevä ratkaisu. Ennaltaehkäisevä kotiapu auttaa koko perhettä ja tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin lasten laitostaminen. THL:n mukaan yhden laitosvuoden hinnalla perheelle voitaisiin järjestää yli seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä tai lähes 3 000 tuntia kotipalvelua.

Esimerkki positiivisesta kehityksestä löytyy Varkaudessa verrokkikaupunkina käytetyltä Imatralta. Imatralla perustettiin ns. hyvinvointineuvola, joka perustuu ennaltaehkäisevään työhön. Tällä toimenpiteellä pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten ja nuorten määrä saatiin kääntymään laskuun, kuten myös lastensuojelun kokonaismenojen kasvu. Summalla, joka aiemmin meni laitospalveluihin, saatiin palkattua perhetyöntekijöitä. Nyt perhetyöntekijöitä 28 000 asukkaan kaupungissa on 18. Imatralaiset katsovat, ettei heillä yksinkertaisesti ole varaa laitostaa lapsiaan ja nuoriaan, koska he tulevaisuudessakin tarvitsevat toimintakykyisiä kansalaisia kaupunkiinsa.

Tällekin vuodelle Varkauden kaupunki on varannut 2 700 000 euroa lastemme ja nuortemme kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja vain 200 000 euroa avohoidon tukitoimiin. Varattujen euromäärien suhde kertoo painotusten suuruudesta. Lapsia ja nuoria laitostettaessa vedotaan siihen, etteivät avohoidon tukitoimet riitä. Kuinka ne riittäisivät, kun niitä ei ole tarjolla?

Eikö olisi aika tunnustaa se tosiasia, että meillä on varattu liian vähän resursseja ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja liikaa kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja ryhtyä toimeen asian korjaamiseksi?

 

18.12.2017

Olen kirjoituksissani ja puheissani kehottanut tarkkailemaan kriittisesti yhteistyökuvioita lastensuojelutyötä tekevien järjestöjen kanssa. Näissä sama taho auttaa lapsia ja samalla järjestää heille huostaanotot. Varkauden kaupunki ostaa SOS-lapsikylältä lakimiespalvelut kun vanhemmat, lapsi tai molemmat vastustavat huostaanottoa. Joku voisi sanoa, että pukki on laitettu kaalimaan vartijaksi.

Muilta osin en ole kritisoinnut lapsiperheissä tehtyä työtä ja toivon, että sille rahalle, joka laitetaan nyt LANUPE (lasten, nuorten ja perheiden) -hankkeeseen, tuottaisi hyvää tulosta perheiden hyväksi.

Varkaudessa ei ole resursseja erityislasten koulunkäyntiin. Heidän ei ole helppoa saada avustajaa, vaikka olisi diagnosoitu jokin pulma, vaikkapa oppimishäiriö. Erityislasten vanhemmat ovat lastensuojelun asiakkaina, vaikka kouluun annettava tuki olisi se, mitä heille tulee tarjota.

Erityislasten perheitä juoksutetaan Nikulassa ja tehdään lastensuojelun kotikäyntejä, mutta mitään konkreettista ei ole tarjota. Paraneeko lapsen oppimishäiriö sillä, että vanhempia seurataan? Vai helpottaisiko se, että lapselle järjestetään avustaja kouluun? Tänne niiitä käsipareja tarvitaan.

29.12.2017

Kaupungin rahaa palaa, eikä kukaan valvo.

Lastensuojelulaitoksiin joutuneet lapset ja lasten omaiset ovat olleet yhteydessä kertoen kokemuksistaan. Pahin ongelma laitoksissa on valvonnan puute. Ketään ei tunnu kiinnostavan, miten lasta kohdellaan. Esimerkiksi lapset, joille lääkäri on määränyt psykiatrista hoitoa, eivät usein saa tarvitsemiaan hoitokäyntejä.

Lasten kaltoinkohtelu lastensuojelulaitoksissa ei ole uusi asia. Ministeri Juha Rehula esitti 20.11.2016 Suomen valtion puolesta anteeksipyynnön sijaishuollossa kaltoinkohdelluille ja lupasi, että sijaishuollossa tapahtuvasta väkivallasta saa puhua. ”Virheistä on opittava, niistä on puhuttava ja varmistettava, ettei näin kävisi enää koskaan”.

Nyt kun tämän päivän lastensuojelun tilasta yritetään puhua, viranhaltijat pakenevat vastuutaan, meitä vaaditaan vaikenemaan ja huomio viedään tietoisesti muualle. Nykyajan huutolaislapset pahoinpidellään kierrättämällä heitä laitoksesta toiseen, psyykelääkitsemisellä, seksuaalisella hyväksikäytöllä jne.

"Hiljaisuuden aika suomalaisessa lastensuojelussa pitää olla ohitse. Lasta on kuultava." -Juha Rehula.

21.1.2018

Lastensuojelun trendit 2018:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018

"Lastensuojelun vakavat ja vuodesta toiseen jatkuvat oikeusturvaongelmat koskettavat jo satoja tuhansia suomalaisia. 

Silti lastensuojelusta puuttuvat edelleen riippumattomat tuomioistuimettutkimustieto,valvonta, seuranta, tulosvastuutoimivat avohuollon tukimuodot, oikeussuojakeinot perheille, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä ja kriittinen journalismi valtamedioissa


Älkää asiakkaat uskoko pötypuheita Hackneyn mallista, sosiaalihuollon tiedonhallinnasta tai perhekuntoutuksesta vaan vastustakaa lastensuojelumielivaltaa, tarkistakaa asiakirjanne, taltioikaa palaverit lastensuojelun kanssa ja ottakaa niihin aina asiamies/ tukihenkilö mukaan.

Ottakaa valokuvia ja kopioita valheellisista asiakirjoista ja litteroikaa äänitteet asiattomista palavereista.

​- Raportoikaa väärinkäytöksistä potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille, valveutuneille tutkijoille ja toimittajille, Aluehallintovirastolle,Valviralleeduskunnan oikeusasiamiehelle ja ulkomaisille ihmisoikeustoimijoille esim. NKMR:lleYK:n Lapsen oikeuksien komitealle ja Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle (Committee for the Prevention of Torture)

Boikotoikaa yrityksiä, yhdistyksiä , yksityishenkilöitä ja kampanjoita jotka rahoittavat lapsibisnestä ja pyrkivät kaventamaan kansalaisten jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa ja sananvapautta esim. varhaisen puuttumisen tai asiantuntijavallan kasvattamisen nimissä."

Tässä vielä pikaopas lastensuojelun asiakkaaksi joutuneelle: 

http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Maanantai 26.9.2016 - Tiina Grönlund

Vihdoinkin se on tässä! Useita kertoja peräämäni asiakirja. Jo oli aikakin! Varkaudessa on ollut päivittämättä lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuodesta 2012 saakka.

Viimeisimmästä sosiaaliasiamiehen selvityksestä käy ilmi, että kaikkein eniten yhteydenottoja Varkauden alueella on tullut lastensuojelutyöstä.

Sosiaalityön osalta haasteena vaikuttaisi olevan asiakasta arvostavan kohtaamisen kehittäminen. Selvityksessä sanotaan, että työn arki on moni-ilmeistä ja kiireistä. Kuitenkin huonoon tai hyvään kohtaamiseen menee yhtä paljon aikaa. Nöyryys, luottamus ja asiakkaan aktiivinen kuuleminen ovat arvostavan kohtaamisen perusasioita. Asiakkaan voimavaroista varmistuminen on ydin asia sosiaalityössä. Luottamus avun saamiseen on tärkeä kuntalaisten turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä.

Lastensuojelussa vanhemmat ovat toivoneet oman osallisuutensa lisäämistä.

Hyvinvointisuunnitelman kohdassa 5.1. on yhteenveto palvelujärjestelmän vahvuuksista ja haasteista. Lasten ja perheiden kanssa toimivat luettelevat kohdassa VAHVUUDET asioita, joita sosiaaliasiamiehen selvityksessä asiakkaat ovat luetelleet puutteena. Tässä on siis selkeä näkemysero palvelua käyttävien asiakkaiden ja palvelun tarjoajan välillä.

Myös heikkouksia on tunnistettu, mutta niille ei ole tehty mitään. Mahdollisuuksiin on kirjattu mm. asiakkaan kuuleminen ja osallistaminen palveluiden kehittämiseen. Olen aiemminkin sanonut ja tulen jatkossakin peräämään asiakaspalautteita. Onko liikaa vaadittu, jos tapaamisen päätteeksi pyydetään asiakasta laittamaan rasti ruutuun kuultiinko minua vai eikö kuultu.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on lause: ”Varkauden kaupunki on pystynyt tuottamaan ja ylläpitämään vuonna 2015 kohtuullisen hyvää palvelutasoa kaikkien toimialojen palvelujen osalta.” Sosiaalitoimen osalta tämä lause ei valitettavasti pidä paikkaansa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma