Hyvä paha some: Tieto ja valitettavasti myös solvaukset kulkevat sujuvasti

(WL 19.9.2023)

Harva asia on mullistanut arkeamme niin paljon kuin 2000-luvulla kehittynyt sosiaalinen media ja pikaviestipalvelut. Niiden avulla onnistuu ihmisten välinen kanssakäyminen, yhteydenpito, ilonhetkien jakaminen ja tärkeiden uutisten kertominen ystäville, tutuille ja tuntemattomillekin käden käänteessä.

Sosiaalinen media on paitsi mahdollistanut monenlaista uutta yritystoimintaa myös auttanut säilyttämään vanhaa. Erilaisia yhteisöjä on syntynyt harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden ympärille. Monen yhdistyksen toiminnalle sosiaalinen media on suorastaan elinehto.

Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajankohtaisiin asioihin on helppoa. Ehkä liiankin helppoa. Hätäisesti pikaviestimissä maailmalle tuupatut parin lauseen pituiset mielipiteet ja kommentit johtavat monasti väärinymmärryksiin. Tahattomiin tai tahallisiin. Provosointi ja trollaus kuuluvat asiaan.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen mukaan sosiaalisen median myötä kuka tahansa on päässyt sanomaan asiansa, ja moni on ottanut mahdollisuuden turhan tosissaan. He todellakin sanovat mitä tahansa. Tähän helppo yhtyä, kun seuraa ”aikuista” viestintää X:ssä (entinen Twitter). Voi vain ihmetellä kirjoittelun repivyyttä ja asioiden kärjistämistä.

Pahnan pohjimmaista kommunikointi on Suomi24:llä, Ylilaudalla ja monilla muilla anonyymin kommentoinnin mahdollistavilla keskustelupalstoilla. Nimettömänä toimiminen tuo esiin ihmismielen pimeimmät puolet. Anonyymeinä pilkataan nimeltä mainiten henkilöiden ulkonäköä, heitä vähätellään ja heistä levitetään suoranaisia valheita. Asioita, joita ei uskallettaisi tai edes haluttaisi sanoa kasvokkain.

Aikuisten uutiskommentointi on Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa työskentelevän yliopistolehtorin Matti Näsin mukaan selvästi väylä purkaa pahaa oloa. Siitä puuttuvat normaalin kommunikoinnin elementit: kehon kieli ja äänenpainot. Vain vahvat mielipiteet erottuvat. (HS 4.5.2018).

Vaikka erityisesti nuoriso on ollut paljon tapetilla nettikiusaamiseen liittyen, yllätys, yllätys, nettisolvaukseen syyllistyy herkimmin keski-ikäinen. Nuoret ovat tietoisempia siitä, että netissä herjaamisesta voi tulla seuraamuksia, sanovat kriminologian asiantuntija ja rikoskomisario. (HS 4.5.2018 ). Iäkkäämmät eivät aina tunnu ymmärtävän, että solvauksia koskee sama lainsäädäntö keskustelupalstoilla kuin reaalimaailmassa.

Kun aikuinen solvaa toista netissä, hän on yleensä tarkoituksella ilkeä ja haluaa varta vasten vahingoittaa sekä loukata, toteaa juristi Jenny Rontu, joka on käynyt läpi satoja tavallisten suomalaisten Someturva-palvelussa tekemiä ilmoituksia. (HS 4.11.2018).

Asiattomien kirjoitusten poistaminen on monella keskustelupalstalla surkealla tolalla. Palstojen vastuun kirjoituksista tulisi olla samanlainen kuin lehdistöllä. Ehkä se toisi ryhtiä toimintaan. Minun oikeuskäsitykseeni kun ei sovi, että anonymiteetin suojassa voi kirjoittaa toisesta täysiä valheita ilman, että siitä joutuu vastuuseen.