Yhteystiedot

gronlund.tiina(at)gmail.com

p. 044 5564 595

www.tiinagronlund.com

Varkauden Perussuomalaiset ry

Lehtikirjoituksia

7.4.2019Kiva vai kova koulu?Lue lisää »27.3.2019Demokraattisesti vain rahamiehilleLue lisää »21.3.2019Puhdas vesi on mineraaleja arvokkaampaaLue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:41186 kpl

Vappupuhe 2019

Keskiviikko 1.5.2019 klo 13:19

Hyvät kuulijat. Olen Tiina Grönlund. Olen yrittäjä ja toista kautta PS -
kaupunginvaltuutettuna Varkaudessa. Politiikassa olen yrittäjien, ikäihmisten, perheiden,
lasten ja ennen kaikkea suomalaisten asialla.


Yritykset tuovat paikkakunnalle elinvoiman. Tätä hoetaan jatkuvasti lähes kaikissa
kunnissa. Tai no pääkaupunkiseudulla ei tarvitse, kun siellä sitä yritystoimintaa tuntuu
riittävän. Miksi sitten yrittämisestä on tehty niin vaikeaa? Tällä tarkoitan etenkin pieniä
yrityksiä ja niiden raskasta alkutaivalta. Luulisi pöllömänkin ymmärtävän, että pienissä
yrityksissä se suurin kasvupotentiaali on. Niihin sijoitettu vappusatanen tuottaa nopeasti
uusia vappusatasia.


Yrittäjyys on nykyään kovasti tapetilla.


Puhutaan yrittäjyydestä → työttömiä houkutellaan ja koulutetaan yrittäjiksi → yksinyrittäjiä
houkutellaan palkkaamaan 1. työntekijä → pienyrityksiä houkutellaan kasvamaan. Jos et
vielä ole ryhtynyt yrittäjäksi, on paikallaan pieni varoituksen sana:


Pienyrittäjän asemassa ei ole hurraamista.


Jos olet tottunut säännöllisen palkkatyön tuomaan turvallisuudentunteeseen, yrittäjänä
koet todennäköisesti yllätyksiä. Liksa ei välttämättä kilahdakaan tiettynä päivänä tilille.
Yrittäjänä joudut myös ottamaan riskejä - koviakin. Voit joutua kiinnittämään kaiken
omaisuutesi ja talonkin viimeistä naulaa myöten lainoituksen takaamiseksi.


Pienyrittäjät ovat tämän päivän proletaareja. Meistä pk-yrittäjistä neljäsosa ansaitsee alle
1000 €/kk ja puolet alle 2000 €/kk. Kun yrittäjät vielä ovat hulluja - niin hulluja, etteivät
laske työtuntejaan, ei tuntipalkkaa edes voi tai kehtaa, ääneen sanoa. Ilman hulluja
yrittäjiä ei työpaikkoja kyllä olisi muillakaan.


Viimeisen vuosikymmenen aikana työpaikkojen lisäyksestä ovat vastanneet pk-yritykset,
kun suuryrityksissä työpaikkojen määrä puolestaan on jatkuvasti laskenut. Yritysmaailma
muuttuu nopeasti, pk-sektori kasvaa ja siksi työmarkkinoiden uudistamista tarvitaan.
Työllistämisen kynnystä tulee oleellisesti madaltaa ja luoda toimiva pätkätyöohjelma.
Toimintamallin pitää olla yksinkertainen ja joustava sekä työntekijälle että työnantajalle.
Tällä hetkellä ainoa varmasti joustava asia on yrittäjän oma palkka.


Kaikki myöntävät, että tarvitsemme uusia liikeideoita ja kasvavia yrityksiä. Ne työllistävät
ja takaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin. Vain hyvin toimeentulevat yritykset voivat kasvaa,
työllistää ja luoda työpaikkoja yhteiseksi hyväksi. Jos haluamme kiihdyttää yritysten
kasvua, on tärkeää panostaa nimenomaan pieniin yrityksiin. Se on vähän kuin tekisi
juniorityötä urheilussa.


Suomessa pienyrittäjien elinolojen ja yritysten menestymisen eteen on tehty aivan liian
vähän. Tähän tarvitaan muutos. Näin toimii eteläinen naapurimme Viro, jonka talous
kasvaa kohisten: ”Yritysten verotus on Suomea edullisempaa. Kun yritys maksaa osinkoja,
vero on 20 prosenttia ja laskee ensi vuonna 14 prosenttiin. Jos yritys ei maksa osinkoja,
verojakaan ei makseta.” *

Viro houkuttelee erityisesti valmistavia yrityksiä, joille yhtiöön jätetty verottamaton raha
takaa hyvän likviditeetin ja mahdollisuuden investointeihin sekä nopeampaan kasvuun.
Lisäetua tulee myös lyhyemmistä yhteyksistä Keski-Eurooppaan. Kilpailemme yrityksistä
siis myös naapurimaidemme kanssa: ”Virossa toimii Suomen ulkoministeriön verkkosivujen
mukaan noin 6 000 yritystä, joissa on suomalaista pääomaa. Toiminnassa olevia,
suomalaisten omistamia yrityksiä on noin 3 000”.* Mielestäni Suomen alkaa olla korkea
aika vastata kilpailuun ennen kuin on liian myöhäistä.


Kun lähdin kunnallispolitiikkaan, yhdeksi tavoitteeksi asetin pienten yritysten asioiden
ajamisen kotikaupungissani. Keski-Savon Yrittäjänaisten hallituksen jäsenenä ja
myöhemmin puheenjohtajana tein yrittäjien asiaa tunnetuksi päättäjille. Tuolloin yrittäjän
omilla lapsilla ei ollut mahdollisuutta saada kaupungin kesätyötukea eikä kaupungin
elinkeinoryhmään mahtunut ainoatakaan yrittäjien edustajaa. Tänä päivänä myös yrittäjän
lapset ovat oikeutettuja kesätyötukeen ja sekä Varkauden Yrittäjät ry:llä että Keski-Savon
Yrittäjänaiset ry:llä on paikkansa elinkeinoryhmässä.


Maahanmuuton tulee vahvistaa Suomea


Meille perussuomalaisille ei maahanmuutto ole mikään mörkö, päinvastoin. Sen tulee
kuitenkin olla kontrolloitua ja sillä tulee olla yhteiskuntaamme kehittävä vaikutus.
Työperäinen maahanmuutto, joka tuo maahamme uutta tietämystä ja taitoa, on varmasti
tervetullutta. Elintasoshoppailijoille, jotka haluavat käyttää härkisti hyväksi meidän
rakentamaamme ja meille suomalaisille tarkoitettua sosiaaliturvaa, eivät tule maahamme
työnteko mielessä vaan vain nauttimaan tarjolla olevista eduista. Heille sanomme jyrkästi
EI.


Kun suomalainen menee vieraaseen kulttuuriin, hän ensin haistelee miten tulee käyttäytyä
muita loukkaamatta ja toimii sitten parhaimman mukaan. Maahamme on nyt saapunut
ihmisiä, jotka kyllä nauttivat mielellään maamme tarjoamista eduista. He eivät kuitenkaan
ymmärrä tai halua ymmärtää, että hyvinvointimme on seurausta paitsi kovasta työstä myös
noudattamistamme periaatteista: miesten ja naisten tasavertaisuudesta,
yksilönvapaudesta ja -koskemattomuudesta, kristillisistä arvoista, luotettavuudesta,
rehellisyydestä jne. He käyttäytyvät edelleenkin omien normiensa mukaisesti, jotka ovat meidän arvomaailmamme vastaisia. Heillekin sanomme jyrkästi EI.


Kesä ja marja-aika lähenevät huimaa vauhtia ja maaseudulta on alkanut kuulua
huolestuttavia uutisia. Perinteisistä poimijamaista ei saada pelloille tarpeeksi työntekijöitä.
Poimijapulan vuoksi osa mansikkasadosta uhkaa jäädä maahan.

Uutinen kuulostaa hullulta työttömien ja vastaanottokeskuksissa makaavien nuorten
miesten kansoittamassa maassa. Mielestäni asiaan pitäisi puuttua heti ja saada työvoimaa
pelloille joustavin ehdoin. Työ sopisi hyvin myös suomenkieltä taitamattomalle.
Mansikkakaan kun ei suomea osaa eikä sen poimiminen vaadi kovinkaan pitkää
koulutusta.


Olemme me suomalaisetkin olleet maahanmuuttajia. 1600-luvulta asti Keski- ja Pohjois-
Ruotsin suomalaismetsissä on asunut Savon seudulta peräisin olevia uudisraivaajia.
Suomalaiset osallistuivat myös 1800- luvun lopun ja 1900-luvun alun suuriin
muuttoaaltoihin Amerikkaan. Ruotsiin taas muutettiin 1950 – 1970 -luvuilla paremman
elintason toivossa jopa 40 000 henkeä vuodessa.

Suomalaiset ovat kuitenkin menneet kaikkialle tekemään töitä ja olleet tunnettuja kovina
työntekijöinä, eivät sosiaaliturvan perässä juoksijoina. Kun olemme rakentaneet omia
yhteisöjä, olemme pyrkineet rauhanomaiseen rinnakkaiseloon muiden kanssa. Me
suomalaiset olemme hyvin sopeutuvaisia, joustavia ja yhteistyökykyisiä. Nämä kyvyt
yhdistettynä kovissa luonnonoloissa kehittyneeseen kekseliäisyyteen selittävät suurelta
osin menestystämme. Merkitykseltämme me suomalaiset olemme maailmalla kokoamme
suurempi kansa.


Nykyiset ikäihmiset ovat juuri se sukupolvi, joka nosti Suomen kovalla työllä sodan
jälkeisestä köyhyydestä ja säännöstelyn ajasta nykypäivän hyvinvointivaltioksi. Nyt on
heidän aikansa nauttia työn hedelmistä. Meidän tulee vaatia viranomaisilta hoitolaitosten
parempaa valvontaa ja päättäjiemme tulee osoittaa riittävät määrärahat hoidon
toteuttamiseksi. Vanhusten hoivapalvelut ja ylikansallisten sijoitusyhtiöiden kyltymätön
voitontavoittelu eivät sovi yhteen. Kuntien on otettava suurempi rooli vanhustenhoidossa
ja täydennettävä palveluja pienemmillä yksityisillä yksiköillä. Valvonnan on oltava
säännöllistä ja yllätyksellistä. Valtion on tuettava kuntia tämän toteuttamisessa. Rahaa on,
jos niin halutaan. Tässä on kysymys siitä kuuluisasta arvovalinnasta. Jos meidän täytyy
asettaa vaakakuppiin omien ikäihmistemme tai maahanmuuttajien hyvinvointi, on valinta
ainakin minulle helppo.


Hallitsemattoman maahanmuuton pysäyttämiseksi EU:n ulkorajavalvontaan on
panostettava. Rajan laittomasti ylittävät henkilöt on käännytettävä takaisin
lähtömaahansa.


EU:ssa Suomi tunnetaan mallioppilaana, joka kyllä taipuu kaikkiin kompromisseihin. Tämä
heikentää neuvotteluasemiamme ratkaisevasti, kun mielipidettämme ei tarvitse ottaa
vakavasti.


Euroopassa on uskallettava ajaa tarmokkaasti suomalaisten asiaa. Kotimaista
ruoantuotantoamme on puolustettava voimakkaasti. Ilmastopolitiikan tulee olla järkevää
niin, ettei se rapauta meidän teollisuutemme kilpailukykyä. Erityisen saastuttavista maista
tuleville tuotteille voidaan kohdistaa ilmastotulleja.


EU-politiikkaamme on saatava ryhtiä. Meidän ei pidä lähettää Brysseliin komissiota
mielisteleviä hännystelijöitä. Tarvitsemme EU-parlamenttiin edustajia, jotka uskaltavat
tarvittaessa sanoa myös ei, tämä ei ole etujemme mukaista. Heitä löydät parhaiten
perussuomalaisista Eurovaaliehdokkaista. Muista äänestää Suomen puolesta!

* (Lähde: yle.fi/uutiset/3-10086346)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vappupuhe

Vappupuhe Päiviönsaarella 2018

Tiistai 1.5.2018 klo 17:45

Hei! Olen Tiina Grönlund. Olen yrittäjä ja toista kautta PS -kaupunginvaltuutettuna täällä Varkaudessa.

7 vuotta sitten Kuopion torilla tapasin Sirpan. Hän puhui lastensuojelun asioista ja antoi minulle nipun Perussuomalainen -lehtiä mukaan. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt miten päästä muuttamaan Varkautta yrittäjä-, lapsi- ja perheystävällisempään suuntaan.

Varkaudella oli:

  • Valtakunnallisestikin surkea maine pk-yritysten keskuudessa

  • Lasten järkyttävän suuret huostaanottoluvut

Asialle oli ja on tehtävä jotain. Yritykset tuovat paikkakunnalle elinvoiman ja lapsissa on tulevaisuutemme.

Kehityksen suunnan muuttaminen vaatii ihmisiä, joilla on rohkeutta puuttua asioihin ja sanoa sanottavansa suoraan ja rehellisesti sekä haastaa nykyiset vallanpitäjät. Perussuomalaisista löysin tällaisen muutosvoiman.

Pian Sirpan tapaamisen jälkeen liityin perussuomalaisiin.

Varkaudessa pienet yritykset oli unohdettu ja Navitas Kehitys Oy keskittynyt houkuttelemaan suuryrityksiä kaupunkiin – vonkaleita, jotka työllistäisivät kymmeniä tai satoja kerrallaan. Vallinneen taantuman aikana nämä yritykset oli tuomittu epäonnistumaan. Yhtenä surullisena esimerkkinä kaupungille kalliiksi tullut akkutehdas.

Tavoitteekseni asetin pienten yritysten elinolojen parantamisen. Niistä ne isommat kasvavat ja kasvaessaan työllistävät. Ensimmäiseksi puutuin kaupungin elinkeinoryhmään, johon yrittäjät eivät mahtuneet. Pikku hiljaa olemme saaneet yrittäjien äänen kuuluviin ja luotua Varkauteen uuden yrittäjäystävällisemmän ilmapiirin.

Kaupungin surkeisiin lastensuojelulukuihin puutuin myös tarmolla. Varkaudessa näytti olevan vallalla toimintakulttuuri, jossa hanakasti tartuttiin koviin lastensuojelullisiin toimiin, kuten laitossijoituksiin. Tämä on kallista veronmaksajille ja äärimmäisen traumaattista sen kokeneille perheille. Aivan tavallisille perheille, joiden lapset nyt vaan ovat vähän vilkkaampia tai heille on sattunut vaikeampi jakso koulukäynnissä.

Laitossijoituksissa ongelmat eivät useinkaan parane vaan pahenevat. Myös laitosten toiminnan valvonta oli ja on edelleen retuperällä. Lapsi on esimerkiksi saattanut jäädä lähes kokonaan ilman lääkärin hänelle määrämiä terveyspalveluita. Laitoksissa on esiintynyt seksuaalista hyväksikäyttöä, laittomia rangaistustoimia, jengiytymistä jne. jne.

Olen vuosien varrella tutustunut lastensuojelun toimintaan. Olen tavannut ja ollut tukihenkilönä sen asiakkaiksi joutuneille perheille. Olen myös joutunut toteamaan, että paljon mainostettu ennaltaehkäisevä tuki on ollut pelkkää puhetta ja viranhaltijoilta on puuttunut kyky (tai halu) tutustua perheeseen ja kuunnella heitä aidosti. Perhettä koskevia päätöksiä tehdään ns. moniammatillisissa tiimeissä, joissa tunnutaan elävän niiden omaa todellisuutta. Perheen toiveet ja tarpeet unohdetaan kysyä asianosaisilta itseltään.

Olen tehnyt lujasti työtä saadakseni muutoksen aikaan lastensuojelun toiminnassa. Korjaavista toimenpiteistä (esim.huostaanotto) tulee päästä ennakoivaan toimintaan, jossa perheelle tarjotaan apua kotiin ja arjen pyörittämiseen. Myös koulussa annettava tuki on äärimmäisen tärkeää.

Kun ensimmäisiä kertoja esitin huoleni, se ei kovin suurta vastakaikua valtuustossa tai muissa päättäjissä saanut. Monen vuoden työn jälkeen olemme tilanteessa, jossa hieman valoa kajastaa tunnelin päässä. Ennaltaehkäisevää apua lapsiperheille on lisätty ja yllätys, yllätys sen on todettu toimivan.

Juuri tällä hetkellä minua häiritsee suunnattomasti tiedotusvälineissä: radiossa, televisiossa ja somessa pyörivä lastensuojelujärjestön kampanja. Mainokset ovat tehokkaita, hyvin tunteisiin vetoavia ja yksinpuolisesti yhdistävät lapsen ongelmat vanhempien välinpitämättömyyteen, mielenterveys- ja alkoholiongelmiin. Siis luovat valmiita mielikuvia perheistä, joiden lapsilla on ongelmia.

Kuvissa on yksinäisiä, kärsivän näköisiä lapsia ja tekstejä:

  • Äiti sanoi, että ennen kymmentä ei saa tulla kotiin, Elli 9 v.

  • Voi, kun joku veisi joskus leikkipuistoon

  • Lukisipa joku joskus iltasadun

  • jne...

Minä olen ollut tukihenkilönä perheille, jotka ovat joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Yksikään näistä perheistä ei ole mielenterveys- tai alkoholiongelmainen. On perheitä, jotka ovat pyytäneet apua lastensuojelusta, mutta eivät ole saaneet sitä ja perheitä, jotka ovat joutuneet lastensuojelun hampaisiin. Nämä ovat niitä perheitä, joissa leikkipuistoihin on viety ja iltasadut on luettu.

Mihin perussuomalaisia Varkaudessa tarvitaan?

  • Täällä valtaapitävällä puolueella on vahva enemmistö. Se voi lähes yksin päättää asioista.

  • Siinä asemassa sitä helposti uskoo olevansa kaikkitietävä ja kaikkivoipa.

  • Tällöin tarvitaan haastajia, jotka vaativat tutkimaan asioita eri näkökannoilta ja uskaltavat asettaa päätöksiä kyseenalaisiksi.

  • Tarvitaan rohkeita toimijoita, jotka tarttuvat epäkohtiin ja uskaltavat lausua ne julki.

  • Tämän vuoksi meillä perussuomalaisilla on vahva tilaus juuri Varkaudessa.

  • Me uskallamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vappupuhe