Varkauden yleinen kiinteistöveroprosentti 2014

Maanantai 11.11.2013 - Tiina Grönlund

Varkauden kaupunginvaltuusto 11.11.2013

§ 80

Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2014

Varkauden yleinen kiinteistöveroprosentti (0,95%) on jo nyt yli maan keskiarvon (ka. 0,92%).

Se on myös korkeampi kuin ympäristökunnissa: Joroinen 0,85%, P-mäki 0,9%, R-salmi 0,92%, L-virta 0,83%. Korotusesitys 1,35%:iin veisi sen aivan omalle tasolleen.

Varkauden yleinen kiinteistöveroprosentti on jo ennen korotusta korkeampi kuin lähikunnilla. Korotuksen jälkeen ero on valtava. Kuinka Varkauden kaupunki aikoo kilpailla asiakkaista kaupunginhallituksen esittämällä kiinteistöveronkorotusstrategiallaan? Vaarana on yritysten toimitilarakentamisen ohjautuminen Varkauden sijaan lähikuntiin, joissa kiinteistöistä aiheutuvat kiinteät kulut rasittavat vähemmän. Samalla myös työllistävä vaikutus jää pääosin yrityksen sijaintikuntaan.

Lisätulojen kartuttamiseksi Varkauden kaupunki pyrkii myymään vuokratontit. Jos yleinen kiinteistöveroprosentti korotetaan, halukkuus tontien lunastukseen vähenee. Myöskin investointi-into laskee. Harvalla täysjärkisellä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavalla lienee halukkuutta hankkia huippuunsa verotettua kiinteistöä tai tonttia taantuman kourissa kamppailevasta kaupungista, jossa vapaita toimitiloja on enemmän kuin tarpeeksi. Seurauksena voi olla varkautelaisten kiinteistöjen hintojen lasku tai suorastaan niiden arvon romahtaminen.

Varsinkin maaseudulla mutta myös yrittäjillä on paljon kiinteistöjä. Lakkautettujen maatilojen, yrittäjien hallien ja tyhjien kiinteistöosakeyhtiöiden omistajat pakotetaan luopumaan omaisuudestaan korottamalla kiinteitä kustannuksia kiinteistöveroprosenttin muodossa. Köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu, kun omaisuus joudutaan myymään alihintaan. Veropolitiikalla tulisi kannustaa yrittäjyyttä, eikä päinvastoin, kuten kaupunginhallitus esittää.

Sama raha kun mitä yleisestä kiinteistöveronkorotuksesta saataisiin, saadaan poistamalla maanhankinta. Kunnan tulee nyt pidättäytyä uusista maanhankinnoista ja -lunastuksista. Kaavailtujen maahankintojen yhteissumma vastaa lähes puolen %:n tuloverokorotusta. Kaupungilla on 500 ha käyttämätöntä maata, josta riittää myös teollisuuden tarpeisiin, joten mikään ei tue lisämaan hankintaa tällä hetkellä. Maanhankinta on riskisijoitus veroprosentin kustannuksella. Lisäksi maanhankinta ei ole kunnan lakisääteinen velvoite, joten siitä voidaan pidättäytyä.

Kun hintaa nostetaan, oletetaan saatavan tilalle jotain parempaa. Kysynkin: Mitä ihmiset joiden kiinteistöveroa nostetaan, saavat kiinteistöveron nostosta?

Tiina Grönlund (ps)

Yrittäjäpaneeli 7.8.2012

Tiistai 7.8.2012 - Tiina Grönlund

Savon yrittäjien, eduskuntapuolueiden, kuntien ja yrittäjäyhdistysten järjestämä Yrittäjyys tuo elinvoimaa -kiertue järjestettiin tiistaina 7.8. Varkaudessa. Paneeliin osallistuivat Kimmo Leskinen (vihr.), Juha Nissilä (kesk.), Risto Husu (kok.), Mika Hentunen (sdp.), Esa Tuovinen (kd.) ja allekirjoittanut (ps.).

Paneelikeskustelun juonsi Warkauden Lehden päätoimittaja Sari Ristamäki.

Mielessäni olin toivonut, että paneeliin osallistujat olisivat yrittäjiä, mutta ainoa yrittäjä lisäkseni oli vihreiden Kimmo Leskinen. Tarkoitushan oli keskustella yrittäjien asoista, ja nyt siellä puheenvuoroja käyttivät henkilöt joilla ei yrittämisestä tänä päivänä ole henkilökohtaista kokemusta. 

Olimme yllättävän monista asioista samaa mieltä. Päälimmäinen viesti kaikilta oli se, että pienet ja keskisuuret yritykset oli unohdettu Varkaudessa ja se, että Navitas Kehitys ei ole onnistunut toiminnassaan. Varkaudesta puuttuu kaupungin ja yrittäjien yhdessä laatimat elinkeinopoliittiset tavoitteet ja että yrityksille ei ole annettu mahdollisuutta osallistua kaupungin järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottamiseen. Lisäksi kaikki kaipasivat vanhan ajan elinkeinoasiamiehen panosta ja jalkautumista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Omassa puheenvuorossani otin esille yritysten tukemisen. Olen työskennellyt sekä suurissa että pienissä yrityksissä. Kun suuri yritys pyytää rahaa, se saa sitä. Kun pieni yritys pyytää rahaa, sille tarjotaan koulutusta. Jos edes osa siitä rahasta, joka jaetaan nyt suuryrityksille, kohdennettaisii olemassa oleviin pieniin yrityksiin, mitä se loppupelissä tuottaisi? Yrityksen toiminta jatkuisi ja mahdollisesti laajenisi. Tätä kautta syntyisi uusia työpaikkoja, kunnan verotulot lisääntyisivät, alueen elinkeinorakenne monipuolistuisi ja vahvistuisi, mikä puolestaan houkuttelisi kuntaan uusia asukkaita. Pieni yritys on myös turvallinen sijoitus. Monikaan meistä ei ole valmis pakkaamman laukkujaan ja muuttamaan yrityksensä kanssa Kiinaan.