KVALT §25 WARTALO KODIT OY / PÄÄOMITUS 11.5.2020

Ed. pykälissä kasvatettiin kaupungin lainakantaa ja suhteellinen velkaantumisaste vain kasvaa, kun sen pitäisi vähetä.

Wartalokotien pääomittamisessa vedotaan siihen, ettei suhteessa muuhun velkaantumiseen tällä parilla miljoonalla ole paljon merkitystä ”vain” 0,29 veroprosenttia per miljoona (yhteensä 0,58%). Herääkin kysymys, - Ollaanko jo niin syvässä kuopassa, ettei pari lisämiljoonaa merkitse mitään?

Pääomittamisessa on otettava huomioon myös kilpailulain asettamat rajoitukset. Hallituksen esityksessä WartaloKotien pääomittamista perustellaan mm. seuraavasti:

”Toimenpiteen katsotaan vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua, jos se on omiaan parantamaan tuensaajan asemaa verrattuna yrityksiin, joiden kanssa se kilpailee. Wartalo Kodit Oy:n toimialana on sosiaalisen asumispalvelun tuottaminen ja näin ollen se ei tällä toiminnalla kilpaile markkinoilla. ”

Kuitenkin, kun tarkastellaan WartaloKotien toimintaa, näkyy ristiriita tämän perustelun ja toiminnan välillä. Kuten verkkosivuilla sanotaan Wartalo Kodit tarjoaa: ”Koteja ja asumispalveluja jokaiseen elämänvaiheeseen.” Uusin kampanja tarjoaa kesätyöntekijöille superhalpaa vuokra-asumista (100,-/kk) ja uusille työpaikan Varkaudesta saaneille tietyin edellytyksin 3 kk:n ilmaista asumista ennen kuin vuokra alkaa juosta. Varmasti sinänsä hyvää tarkoittava idea mutta tässä kilpaillaan vapailla markkinoilla muiden vuokra-asuntoja tarjoavien kanssa.

Wartalo Kodit on Varkauden suurin vuokranantaja ja ehdoton markkinajohtaja. Tällainen verovaroin tapahtuva tukeminen väistämättä vääristää kilpailua. Jos Wartalo Kodit haluaa kisailla yleisillä vuokramarkkinoilla, se tulee tehdä markkinaehtoisesti. Ei veronmaksajien tukemana.

Kilpailunrajoituslain näkökulmasta yleisenä lähtökohtana oleva terve ja toimiva taloudellinen kilpailu edellyttää sitä, ettei julkinen valta verovaroin tue sellaista elinkeinotoimintaa, jossa kannattamattomilla toimintamalleilla vaarannetaan terveeltä pohjalta toimivien yrittäjien mahdollisuus elinkeinonsa harjoittamiseen.

Toinen kysymys on tuen suhde EU-lainsäädäntöön:

SEUT 108 3 artikla; järjestelystä on ilmoitettava etukäteen komissiolle, joka arvioi, onko toimenpide hyväksyttävissä sisämarkkinoille. EU oikeuskäytännön mukaan toimenpide, josta on päättänyt jäsenvaltion alueellinen viranomainen, kuten kunnan viranomainen, voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen. Onko Wartalo Kotien pääomitusaikeista ilmoitettu EU:lle etukäteen ja jos on, mitä sieltä on vastattu?

Liiketoiminnan kannattavuus

Yhtiölle on alkuvuodesta 2019 tehty riskikartoitus, josta selviää yhtiön tila ja ehdotetut toimenpiteet. Nimitystä kriisiyhtiöksi silloinen toimitusjohtaja Markku Asikainen pui Wartalo Kotien asiakaslehdessä 1/2019. Tilinpäätöksistä (Taloussanomat) ilmenee, että ainakin vuodesta 2014 alkaen yrityksen omavaraisuusaste on ollut 10%-luokkaa ja vuonna 2018 8,4% eli ko. toimialalla heikko. Wartalo Kotien heikko omavaraisuusaste on siis ollut tiedossa pitkän aikaa ilman riskikartoitustakin eikä korjaaviin toimenpiteisiin ole ryhdytty. Hihat olisi pitänyt kääriä ja yritys panna kulukuurille jo vuosia sitten, jolloin tuottojen kautta olisi ollut mahdollista kerryttää omaa pääomaa. Vastuu toimimattomuudesta kuuluu paitsi toimitusjohtajalle myös hallitukselle, johon toimitusjohtaja Asikainen muuten samassa julkaisussa toivoikin lisää asiantuntijajäseniä.

Ei ole kaupungin eikä veronmaksajien edun mukaista tukea kannattamatonta liiketoimintaa. Koska WartaloKodit tarjoaa myös muuta, kuin ainoastaan sosiaalista asumispalvelua, tuen myöntäminen ei ole perusteltua yhtiölle. Jos WartaloKoteja halutaan pääomittaa, sen tulee luopua muiden kuin sosiaalisten asumispalveluiden tuottamisesta.

Ensisijaisesti esitän, että

Wartalo Koteja ei pääomiteta

Toissijaisesti esitän

Jos Wartalo Koteja päädytään pääomittamaan, sen tulee ennen tukisumman nostoa luopua muiden kuin sosiaalisen asumispalveluiden tuottamisesta. Lisäksi EU -komissiolle tulee ilmoittaa pääomitusaikeista.