gronlund.tiina(at)gmail.com
p. 044 5564 595
www.tiinagronlund.com
Varkauden Perussuomalaiset ry
Tiina Grönlund
Wartalo Kodit Oy pääomitusMaanantai 11.5.2020 KVALT §25 WARTALO KODIT OY / PÄÄOMITUS 11.5.2020 Ed. pykälissä kasvatettiin kaupungin lainakantaa ja suhteellinen velkaantumisaste vain kasvaa, kun sen pitäisi vähetä. Wartalokotien pääomittamisessa vedotaan siihen, ettei suhteessa muuhun velkaantumiseen tällä parilla miljoonalla ole paljon merkitystä ”vain” 0,29 veroprosenttia per miljoona (yhteensä 0,58%). Herääkin kysymys, - Ollaanko jo niin syvässä kuopassa, ettei pari lisämiljoonaa merkitse mitään? Pääomittamisessa on otettava huomioon myös kilpailulain asettamat rajoitukset. Hallituksen esityksessä WartaloKotien pääomittamista perustellaan mm. seuraavasti: ”Toimenpiteen katsotaan vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua, jos se on omiaan parantamaan tuensaajan asemaa verrattuna yrityksiin, joiden kanssa se kilpailee. Wartalo Kodit Oy:n toimialana on sosiaalisen asumispalvelun tuottaminen ja näin ollen se ei tällä toiminnalla kilpaile markkinoilla. ” Kuitenkin, kun tarkastellaan WartaloKotien toimintaa, näkyy ristiriita tämän perustelun ja toiminnan välillä. Kuten verkkosivuilla sanotaan Wartalo Kodit tarjoaa: ”Koteja ja asumispalveluja jokaiseen elämänvaiheeseen.” Uusin kampanja tarjoaa kesätyöntekijöille superhalpaa vuokra-asumista (100,-/kk) ja uusille työpaikan Varkaudesta saaneille tietyin edellytyksin 3 kk:n ilmaista asumista ennen kuin vuokra alkaa juosta. Varmasti sinänsä hyvää tarkoittava idea mutta tässä kilpaillaan vapailla markkinoilla muiden vuokra-asuntoja tarjoavien kanssa. Wartalo Kodit on Varkauden suurin vuokranantaja ja ehdoton markkinajohtaja. Tällainen verovaroin tapahtuva tukeminen väistämättä vääristää kilpailua. Jos Wartalo Kodit haluaa kisailla yleisillä vuokramarkkinoilla, se tulee tehdä markkinaehtoisesti. Ei veronmaksajien tukemana. Kilpailunrajoituslain näkökulmasta yleisenä lähtökohtana oleva terve ja toimiva taloudellinen kilpailu edellyttää sitä, ettei julkinen valta verovaroin tue sellaista elinkeinotoimintaa, jossa kannattamattomilla toimintamalleilla vaarannetaan terveeltä pohjalta toimivien yrittäjien mahdollisuus elinkeinonsa harjoittamiseen. Toinen kysymys on tuen suhde EU-lainsäädäntöön: SEUT 108 3 artikla; järjestelystä on ilmoitettava etukäteen komissiolle, joka arvioi, onko toimenpide hyväksyttävissä sisämarkkinoille. EU oikeuskäytännön mukaan toimenpide, josta on päättänyt jäsenvaltion alueellinen viranomainen, kuten kunnan viranomainen, voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen. Onko Wartalo Kotien pääomitusaikeista ilmoitettu EU:lle etukäteen ja jos on, mitä sieltä on vastattu? Liiketoiminnan kannattavuus Yhtiölle on alkuvuodesta 2019 tehty riskikartoitus, josta selviää yhtiön tila ja ehdotetut toimenpiteet. Nimitystä kriisiyhtiöksi silloinen toimitusjohtaja Markku Asikainen pui Wartalo Kotien asiakaslehdessä 1/2019. Tilinpäätöksistä (Taloussanomat) ilmenee, että ainakin vuodesta 2014 alkaen yrityksen omavaraisuusaste on ollut 10%-luokkaa ja vuonna 2018 8,4% eli ko. toimialalla heikko. Wartalo Kotien heikko omavaraisuusaste on siis ollut tiedossa pitkän aikaa ilman riskikartoitustakin eikä korjaaviin toimenpiteisiin ole ryhdytty. Hihat olisi pitänyt kääriä ja yritys panna kulukuurille jo vuosia sitten, jolloin tuottojen kautta olisi ollut mahdollista kerryttää omaa pääomaa. Vastuu toimimattomuudesta kuuluu paitsi toimitusjohtajalle myös hallitukselle, johon toimitusjohtaja Asikainen muuten samassa julkaisussa toivoikin lisää asiantuntijajäseniä. Ei ole kaupungin eikä veronmaksajien edun mukaista tukea kannattamatonta liiketoimintaa. Koska WartaloKodit tarjoaa myös muuta, kuin ainoastaan sosiaalista asumispalvelua, tuen myöntäminen ei ole perusteltua yhtiölle. Jos WartaloKoteja halutaan pääomittaa, sen tulee luopua muiden kuin sosiaalisten asumispalveluiden tuottamisesta. Ensisijaisesti esitän, että Wartalo Koteja ei pääomiteta Toissijaisesti esitän Jos Wartalo Koteja päädytään pääomittamaan, sen tulee ennen tukisumman nostoa luopua muiden kuin sosiaalisen asumispalveluiden tuottamisesta. Lisäksi EU -komissiolle tulee ilmoittaa pääomitusaikeista. |
Vappupuhe 2020Perjantai 1.5.2020 Vappupuhe 2020 Olen Tiina Grönlund, yrittäjä ja toista kautta PS -kaupunginvaltuutettuna Varkaudessa. Politiikassa olen yrittäjien, ikäihmisten, perheiden, lasten ja ennen kaikkea suomalaisten asialla. Kun viime Vappuna pidin Vappupuhetta Varkauden torilla, en arvannut miten ajankohtaisia silloin esilletuomani asiat ovat erityisesti tänä Vappuna. Peräänkuulutin yrittäjäystävällisempää ilmapiiriä, koska vireä yritystoiminta on oleellinen tekijä paikkakunnan elinvoiman säilyttämisessä. Pitäisi päästä puheiden tasolta tekoihin. Korona-aika on tuonut konkreettisesti esille yritysten merkityksen yhteiskunnallemme. Suurimpana huolena itse pandemian lisäksi on yritysten selviäminen talouden äkkipysähdyksestä. Nyt on kyseessä koko Suomen elinvoiman säilyttäminen. Pitää todellakin päästä puheen tasolta tekoihin. Suomen valitsema Korona-strategia säästää ihmishenkiä ja antaa enemmän aikaa löytää lääkkeet tautia vastaan. Ruotsissa on toimittu kylmäverisemmin, otettu kovempi riski ja pidetty elinkeinoelämä pyörimässä. Pidän enemmän suomalaisesta linjasta vaikka se iskee kovaa yrityksiin – monille aloille todella kovaa. Nyt ei tule toistaa 90-luvun laman virheitä. Silloin pelastettiin pankit mutta uhrattiin yritykset. Korot nousivat mielettömiksi. Terveitä yrityksiä kaatui kuin heinää. Yritysten tuotantolaitteet, koneet ja käyttöomaisuus realisoitiin pilkkahintaan. Lopputuloksena oli suurtyöttömyys. Lamasta toipuminen vei pitkään ja monen kohdalla sen vaikutukset jäivät pysyviksi. Ihmisten kodit, kesämökit, autot ja muu tavarat vaihtoivat isäntää naurettavista summista. Omaisuus meni mutta velat jäivät. Monet eivät kestäneet ja seurasi järkyttäviä henkilökohtaisia tragedioita. Siltä osin tilanne on tajuttu. Tukea yrityksille on luvattu ja osin myös jaettu. Kuitenkin monet yritykset, jotka kipeästi apua tarvitsisivat ovat jääneet ilman. Yksi syy lienee päättäjien ja virkamiesten ymmärryksen puute tilanteen vaatimista erityisistä menettelytavoista. Pitäisi olla selvää, että kun viranomaispäätöksellä joltain toimialalta kielletään yllättäen toiminnan harjoittaminen, selvitetään toimen vaikutukset etukäteen ja kohdistetaan tukitoimet kielloista kärsiviin yrityksiin. Näin ei nyt ole käynyt. Jälkikäteen on alettu pohtia, mitä pitäisi tehdä, kun yritykseltä on viety tulot ja kulut vaan juoksevat. Jotta tästä ei tulisi 90-luvun toisintoa, pitää nyt varmistaa tulonsa menettäneiden yritysten toiminnan jatkuminen. Tarvitaan suoraa rahallista tukea ja nopeasti. Muutoin on edessä raju konkurssiaalto. Jokainen kaatunut yritys merkitsee yhden tai useamman työpaikan menetystä ja voi sysätä liikkeelle uusia konkursseja. Vasta myöhemmin on ajankohtaista uuden liiketoiminnan kehittäminen. Business Finlandin avustukset on tarkoitettu hyvässä kunnossa oleville yrityksille niiden kehitys- ja investointitarpeisiin. Tällä periaatteella avustuksia saivat yritykset, jotka eivät näyttäneet olevan sen tarpeessa. Raha on korvamerkittyä ja sitä saa ainoastaan määriteltyihin kehitysprojekteihin. En usko tämän rahan menevän hukkaan. Yritykset käyttävät sen uuden busineksen löytämiseen ja kehittämiseen. Ne ovat nousun alkaessa vahvoilla ja varmasti kykenevät työllistämään ja kasvamaan nopeammin kuin ilman tukea. Suomeen saadaan voimalla kansainvälisille markkinoille rynnistäviä yrityksiä, jotka tuovat maallemme tärkeää ulkomaankauppaa. Iltapäivälehtien raflaavat lööpit ”julkkisten” omistamien yritysten saamista tu'ista ovat kuvottavaa luettavaa. Eivät siksi, että kyseiset yritykset ovat saaneet tukea vaan siksi, että otsikot antavat sen kuvan, että he ovat saaneet rahaa vain julkkisstatuksen ansiosta. Näin yrittäjiä leimataan onnenonkijoiksi ja huijareiksi. Ja vain siksi, että lehteä myytäisiin paremmin. Iltapäivälehtemme alkavat muistuttaa koko ajan enemmän Britannian keltaista lehdistöä. Siellä totuus on toissijaista kunhan saadaan myyvä etusivu. Nyt ei ole aika tällaiselle kateutta herättävälle otsikoinnille. Yrittäjyys on tunnustettu yhteiskuntaa pyörittäväksi voimaksi. Tarvitaan innovaatioita, yhteistyötä ja aivan jokaisen tukea. Tehdään tästä kaikesta Suomelle parempi tulevaisuus. |