Lastensuojelu

Paljon melua, vähän villoja

(WL 28.11.2017) 

Varkauden lasten ja nuorten hyvinvointikertomus on karua luettavaa. Varkaudessa 0-17 -ikäisten lasten lukumäärä vähenee mutta huostaanottojen lukumäärä vain kasvaa. Se on Pohjois-Savon kaupungeista korkein. Pohjois-Savo puolestaan komeilee valtakunnallisen tilaston kärjessä. Ei mikään ylpeyden aihe eikä varmasti lisää alueen vetovoimaisuutta. Tilastot ovat kaikkien saatavilla netissä ja vaikuttavat päätöksiin perheiden harkitessa muuttoa paikkakunnalle.

Varkauden kaupungin osavuosikatsauksessa 1.1.-31.8.2017 joudutaan toteamaan, ettei lastensuojelun vuosittaisten kustannusten varsin vaatimatonta vähennystavoitetta 2,5% tänä vuonna saavuteta vaan kustannukset tulevat ylittymään. Varkaudesta kävi delegaatio viime valtuustokaudella tutustumassa Imatran -malliin. Siellä siirrettiin radikaalisti kuluja lasten laitoshoidosta ennaltaehkäisevään toimintaan ja tulokset näkyivät nopeasti. Parissa vuodessa huostaanottojen määrä putosi puoleen ja lastensuojelun kulutkin romahtivat. Imatralla testatut, käytännössä hyviksi todetut käytännöt olisi pitänyt heti toteuttaa. Miksei Varkaudessa ryhdytty saman tien toimiin?

Meille ei suinkaan kelvannut Imatran -malli sellaisenaan. Lähdettiin SOS -lapsikylän kanssa luomaan omaa Varkauden -mallia. Kumppanuussopimuksessa SOS -lapsikylä lupaa Varkauden kaupungille viestintänäkyvyyttä. Glooriaa ja medianäkyvyyttä onkin saatu ihan valtakunnallisesti. Palkintoja on tullut mutta tuloksia ei näy. Muualla maassa lasten huostaanotot ovat pari viime vuotta olleet laskusuunnassa mutta Varkaudessa kehitys kulkee edelleen väärään suuntaan.

Lasten ja perheiden oikeuksien toteutumiseen on alettava kiinnittämään erityisesti huomiota. Käynnissä olevat huostaanotot tulee käydä läpi ja kartoittaa mahdollisuudet niiden purkuun. Laitoksiin sijoitetut lapset näyttävät helposti unohtuvan ja lain vaatimukset perheen jälleenyhdistämistoimista jäävät toteuttamatta.

Viime tiedon mukaan perhekumppani -pilotointia toteutetaan seitsemän perheen kanssa. Resursseja enempään ei ole. Miksi vieläkin hidastellaan? Aikailu on maksanut paljon ja tuottanut inhimillistä kärsimystä monille perheille.

On tunnettu tosiasia, ettei jokapäiväisten rutiinien parissa ahertava henkilökunta useinkaan kykene aloittamaan saati viemään läpi suuria uudistuksia. Tämän vuoksi tulisi vakavasti harkita ulkopuolisen muutosjohtajan palkkaamista. Hänen tehtävänään on ajaa muutokset läpi organisaatiossa, tunnistaa ja kitkeä pois vanhat, pinttyneet, kehitystä hidastavat toimintatavat.

Tähän loppuun sopii hyvin Savon Sanomissa 20.11. kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä julkaistu yli tuhannen sosiaalialan työntekijän ja opiskelijan vetoomus: - Me sosiaalityöntekijät pidämme epäoikeudenmukaisena ja lasten oikeuksien vastaisena tilannetta, jossa poliitikot ja monien kuntien virkamiesjohtokin näyttää ummistavan silmänsä ja laistavan vastuunsa oman kunnan lastensuojelun asiakkaana olevien lasten todellisuudelta.

Tiina Grönlund