Olemmeko hyväuskoisia hölmöjä

WL 5.2.2019

Vanhustenhoito tai oikeammin hoitamattomuus on tämän hetken kuumin puheenaihe Esperi Caressa ja muissa suurissa hoitoalan yrityksissä paljastuneiden väärinkäytösten vuoksi. Kehitys huonompaan suuntaan alkoi ulkomaisten sijoittajien kiinnostuttua Suomen hoitoalasta. Laadun tilalle astui tuotto. Kun hoivayritys keskittyy tuloksentekoon, sitä syntyy helpoiten tinkimällä kalleimmasta resurssista – henkilökunnasta. Seurauksena on kiire ja hoivan tason lasku.

Vanhustenhoitolaitokset eivät ole ainoat, joita pitää tarkkailla. Vammais- ja lastensuojelulaitokset ovat vastaavanlaisia yksiköitä. Tukihenkilötoiminnan kautta minulle on kertynyt kokemuksia etenkin jälkimmäisistä eikä kuva ole kaunis. Myös näillä laitoksilla on tehty voittoja lyhyessä ajassa ja myös näistä sijoittajat ovat kiinnostuneita.

Surkean toiminnan mahdollistaa surkea valvonta. Laitosten omavalvonta ilman ulkopuolista valvontaa on lähinnä vitsi ja huomautukset ilman sanktioita tehottomia. Etukäteen sovittujen käyntien yhteydessä tehty tarkastus ei ole kunnon valvontaa. Valvonnan tulee tapahtua yllätyksellisesti ja riittävän usein. Vasta kuolemantapaus käynnisti toimet Kristiinankaupungissa hoitokoti Ulrikan sulkemiseksi.

Varkaus sai äskettäin vakavan huomautuksen valvonnan laiminlyönnistä koulukoti Pohjolakotiin tehdyn yllätystarkastuksen (eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin 17.-18.4.2018) seurauksena. Laiminlyönti todettiin tietoisesti tehdyksi ja erittäin vakavaksi. Korjaavat toimenpiteet tulee selvittää oikeusasiamiehelle helmikuun loppuun mennessä.

Puutteet laitosten valvonnassa eivät ole voineet tulla yllätyksenä asioista vastuussa oleville. Havaituista epäkohdista on kerrottu mm. sosiaalityöntekijöille. Heidän kantanaan on ollut, että vastuu kuuluu hoitavalle laitokselle ei heille. Lähetin 28.2.2018 (ennen Pohjolakodin tapausta) sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehdolle sekä perusturvalautakunnalle kirjelmän lastensuojelulaitoksissa havaituista väärinkäytöksistä. Myös huostaanotettujen lasten vanhemmat ja isovanhemmat ovat lähettäneet vastaavia kirjelmiä.

Päätökset ja sopimukset hoitolaitosten kanssa niin vanhustenhuollosta, lastensuojelusta kuin vammaispalveluista on tehty kunnissa. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että laitosten valvonnan puutteita sälytetään poliittisessa keskustelussa Suomen edellisille ja nykyiselle hallitukselle. Olemmeko todella niin hyväuskoisia, että nielemme moisen hölynpölyn? Kyllä se sylttytehdas löytyy omasta kunnasta, sen virkamiehistä, lautakunnista, kunnanhallituksesta ja viime kädessä valtuustosta.

Valvova viranomainen voi tehdä yllätystarkastuksia jo nyt. Valvonnasta vastaavatkin henkilöt tiedetään. Esimerkiksi Varkauden kaupungin hallintosäännössä III osa, 12 luku, 3§ todetaan, että palvelualueen päällikkö toimii omaan palvelualueensa kuuluvien yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaviranomaisena.

Kunnissa ei tule jäädä odottamaan lakimuutoksia tai Sotea, vaan hoitaa asiat kuntoon heti.