gronlund.tiina(at)gmail.com
p. 044 5564 595
www.tiinagronlund.com
Varkauden Perussuomalaiset ry
Yksi yläkoulu - muttei hutiloiden08.10.2014 Varkauden kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin uuteen yhtenäiskouluun siirtyminen syksyllä 2016. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen. Sen sijaan esittämäni ponsi siitä mitkä seikat uudistusta toteutettaessa tulisi huomioida hävisi yllätyksekseni äänestyksessä 25/17, yhden äänestäessä tyhjää. Ponnessa oli kolme kohtaa, jotka kaikki ovat mielestäni tärkeitä ja hyvin harkittuja. Esitys tehtiin oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi uudessa suurkoulussa ja oli järkevää varautumista sen tuomiin haasteisiin. Koska aikataulu on kiireinen ja tehtävää paljon, askelmerkit olisivat tulleet tarpeeseen. Ensimmäiseksi vaadittiin kaupunginvaltuuston edellyttävän, että liikennejärjestelyt järjestetään siten, että liikenneturvallisuus huomioidaan. Useat tahot ovat aiheellisesti ilmaisseet huolensa liikenneturvallisuudesta koulun alueella ja lähiympäristössä liikenteen seassa puikkelehtivista lapsista. Toiseksi vaadittiin kaupunginvaltuuston edellyttävän, että henkilökuntaa ja valvontaa on riittävästi. Uudelta koululta tulee löytyä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien koululupsykologin palvelut. Resurssien kasvattaminen helposti unohtuu, kun pyritään saamaan itse koulutyö nopeasti käyntiin. Kolmanneksi vaadittiin kaupunginvaltuuston edellyttävän, että opetusryhmien koot mitoitetaan perusopetuksen laatukriteerien suositusten mukaan. Toisin kuin moni ehkä kuvittelee opetusministeriön suositus opetusryhmien enimmäiskooksi ei ole velvoittava laki vaan vain suositus. Opetuksen järjestäjät, yleensä kunnat, päättävät opetusryhmien muodostamisesta ja enimmäiskoosta. Valtuustolla olisi ollut tilaisuus edellyttää kaupungin viranhaltijoita suurkoulua synnytettäessä noudattamaan tätä oppilaiden ja opettajien parhaaksi laadittua suositusta. Suuressa koulussa opetusryhmien pitäminen suositusten rajoissa takaisi opetuksen riittävän tason. Ryhmäkoon kasvaessa liian suureksi oppimisvaikeudet ja muut ongelmat lisääntyvät nopeasti. Tutkin jälkikäteen hieman valtuutettujen käyttäymistä ponsiäänestyksessä. En täysin voinut välttyä mielikuvalta, että ainakin joidenkin edustajien osalta siihen, kumpaa nappia tuli painettua, vaikutti jokin muu kuin itse asia. Eniten minua hämmästytti se, että valtuustossa istuneet opettajat yhtä poikkeusta lukuunottamatta äänestivät esitystä vastaan. Olivathan kaikki ponnessa mainitut asiat omiaan parantamaan juuri heidän turvallisuuttaan, työympäristöään ja osaltaan varmistamaan myös työpaikkojen säilymistä. Valtuutettu Timo Suhonen (sd) piti aiheesta ansiokkaan jopa tunteikkaan puheen kuinka turvallisuus, oppilaiden ja opettajien hyvinvointi sekä muut haasteet tulee ottaa huomioon suurkouluhankkeessa tiukan aikataulun puitteissakin. Pakko on todeta, että Timo pitää linjansa sanojen ja tekojen suhteen. Hän luonnollisesti äänesti näitä puheessaan esittämiään asioita ajanutta ponsiesitystä vastaan. Kansanedustaja Kari Rajamäki on ollut huolissaan nuorison mielenterveysongelmista (WL 30.9.2014). Hän on mm. jättänyt eduskunnalle talousarvioaloitteessaan vaatimuksen lasten psykiatrisen hoidon resurssien lisäämiseksi. Koulu on juuri se paikka, jossa lasten ja nuorten mielenterveydelliset ongelmat usein ensimmäiseksi havaitaan. Olisiko äänestystulos ollut toinen, jos Rajamäki (sd) olisi ollut paikalla valtuuston kokouksessa? Nyt nimittäin suurin osa sd:n edustajista äänesti pontta vastaan. Hyväksymällä ponnen olisi valtuusto ilmaissut selkeästi tahtonaan, että koulu-uudistus tulee tehdä huolellisesti etukäteen valmistellen, opetuksen tason laskematta ja kaikki seikat huomioiden. Toivon, että hanketta valmistelevat virkamiehet huomioivat ponnessa esitetyt asiat vaikka valtuustolta ei velvoittavaa kannanottoa tullutkaan. Luotan myös sivistystoimenjohtaja Timo Tuunaisen sanaan, että edellisiä Päiviönsaaren ja Könönpellon yläasteiden yhdistämisen yhteydessä tehtyjä virheitä ei toisteta. Tiina Grönlund perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja |