Varkauden elinkeinopolitiikka

Kysymys kiertoon Sinun Savo 28.5.2014

Varkauden kokoomus kysyy perussuomalaislta:

"Vastustatte usein elinkeinopoliittisia takauksia ja elinkeinoyhtiökin olisi ilmeisesti lakkautuslistallanne. Mitä keinoja esitätte aktiivisen elinkeinopolitiikan hoitamiseen Varkaudessa?"

Kysymykseen vastaavat perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut Tiina Grönlund ja Pasi Paananen.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään halunneet muutosta Varkaudessa harjoitettuun elinkeinopolitiikkaan. Täällä on keskitytty aivan liikaa suuriin yrityksiin ja maailmaa syleileviin hankkeisiin, kun työpaikat syntyvät pääasiassa pk-sektorille. Asia on hyvin ajankohtainen ja tärkeä kaupunkimme tulevaisuuden kannalta. Mielenkiintoista on, että kysymyksen esittää puolue, jonka hallituskaudella yrittämisestä on tullut Suomessa entistäkin vaikeampaa.

Elinkeinopoliittiset takaukset ovat tärkeä työkalu paikallisten yritysten toimintaa kasvatettaessa ja uusia investointeja houkuteltaessa. Takauksia tarvitaan eikä niitä kukaan vastusta vain vastustamisen ilosta. Takaukset, joita me perussuomalaiset olemme vastustaneet ovat olleet huonoja investointeja. Mainittakoon akkutehdas, ns. Tristanin hallin muutos Savopakille ja keskuskeittiön rakentaminen jätevedenpuhdistamon tontille Lehtoniemeen.

Akkutehdas on kyvytön maksamaan vuokriaan Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:lle. Tristanin hallin muutos Savopakille tuhosi veneiden rakentamiseen soveltuvan hallin, johon paikallinen toimija olisi ollut tulossa. Savopakin käyttöön sopivaa tilaa olisi helposti voitu järjestää muualta. Keskuskeittiö rakennettiin vastustuksemme ansiosta parempaan paikkaan. Emme me turhaan vastusta takauksia, vaan jokainen vastustus perustuu asiatietoon.

Kokoomuskin varmasti myöntää, että elinkeinoyhtiön tulokset ovat kaupunkimme panostukseen nähden vaatimattomat. Lopullisena osoituksena toiminnan tuloksellisuudesta voidaan pitää toimitusjohtajan eroa tämän vuoden alkupuolella.

Perussuomalaiset esittivät jo 2012 aloitteessaan Navitas Kehitys Oy:n hankkeiden säännöllistä raportointia valtuustolle. Näin valtuustolla olisi ollut välineet puuttua tarvittaessa elinkeinoyhtiön toimintaan. Tämä ei kuitenkaan sopinut suurille puolueille ja esitys kaatui äänestyksessä.

Yhtiön toimintaa täytyy voida jatkuvasti valvoa ja tarkastella kriittisesti. Turhat perustutkimukseen keskittyvät hankkeet kuuluvat yliopistoihin eivätkä elinkeinoyhtiön toimintaan. Kun kaupunkimme suuntaa varoja elinkeinoyhtiöön, pitää katsoa ettei joukossa ole hankkeita, joista ei ole hyötyä elinkeinoelämälle.

Varkaudessa elinkeinopolitiikan tulisi edistää paikallisten pk-yritysten toimintaedellytyksiä yritysasiamiesten aktiivisen toiminnan kautta. Yritykset kaipaavat vanhan ajan elinkeinoasiamiehen panosta ja jalkautumista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrityksille voitaisiin räätälöidä ”Kuppilat kuntoon” -tyyppinen palvelu, jossa halukkaiden yritysten toiminnot ja markkinointi saatetaan iskukuntoon. Tällaiseen toimintaan on saatavilla hyvin EAKR -rahoitusta sekä yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkea- ja ammattikoulujen kanssa. Varkaus on laiskasti ollut hakemassa tämän kaltaisia rahoituksia.

Hyvänä esimerkkinä on elinkeinoyhtiön aktiivinen rooli EU:n uuden rahoituskauden Horisontti 2020 tiedottamiseen ja hakemiseen liittyen. Siinä yhtiön asiantuntijat ovat kohdanneet paikallisia yrittäjiä ja edistäneet verkostoitumista. Tämä on tärkeää toimintaa, jossa kiireiset yrittäjät saavat uutta osaamista ja ideoita uusien hankkeiden tekemiseen.

Yritysten liiketoiminnan mahdollisuuksien kasvattamisen tukeminen on parasta elinkeinopolitiikkaa. Siihen ei tarvita kunnan tukea, vaan ideoita ja verkostoja. Näitä meillä riittää ja aina mahtuu uusia yrittäjiä mukaan. Tuloksekasta elinkeinopolitiikkaa voidaan harjoittaa Navitas Kehitys Oy:ssä mutta ei siten, että hankekantaa yhtiössä paisutetaan ja kunnan tukea huudetaan lisää. Navitas Kehityksen on ansaittava oikeutus olemassaoloonsa – joka päivä.

Suomen Yrittäjät ry on laatinut elinkeinopoliittisen mittariston, jolla kartoitetaan säännöllisesti kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntien elinkeinopolitiikan toimivuutta. Tuoreimmassa raportissa olemme valtakunnallisesti sijalla 181/207 ja samalla Pohjois-Savon kunnista huonoin. Surkeimmat pisteet Varkaus sai päätöksenteon yrityslähtöisyydestä sekä viestinnästä ja tiedottamisesta. Sijoitus ei varmasti houkuttele uusia yrityksiä hakeutumaan tänne. Varkaudessa tulee tarttua toimeen ja ryhtyä puutteiden nopeaan korjaamiseen, jotta jo seuraavassa raportissa (2016) olemme kärkisijoilla.

Myös kaupungin veropolitiikan tulee tukea elinkeinotoimintaa. Varkaudessa on aktiivisia yrityksiä mutta niiden toimintaa eivät edistä kiinteistöveron korotukset eikä työllistämistä edistä kunnallisveron korottaminen. Näillä veroilla siirretään vain asukkaiden varoja kaupungin kassaan ja käyttöön. Rahat ovat poissa paikallisten yrittäjien myynnistä. Tämän vuoksi perussuomalaiset vastustivat näiden verojen nostamista. Parasta elinkeinopolitiikkaa tehdään, kun voidaan alentaa tuloveroa ja luoda edellytyksiä liiketoiminnan kehittämiselle.

Kunta tekee elinkeinoelämälle palveluksen, kun sen hankkeet ovat sopusoinnussa elinkeinoelämän kanssa ja kunta keskittyy peruspalveluiden tehokkaaseen tuottamiseen kuntalaisille ja jättää markkinoiden hoidettavaksi sen, mikä markkinoille kuuluu.

Lisäksi aktiivinen yhteistyö kaupungissa toimivien yrittäjäyhdistysten kanssa sekä uusien tukijalkojen kasvattaminen matkailusta ja kaupasta kuuluvat toimenpidelistallemme.